Breeze Harbour
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Lahen Pelsu, Dallas Stars, Leksand, Orlando Magic
Tää on muuten sitten englanninkielisten biisien puolella erittäinkin kaunis hitti vuosikymmenen takaa...
Timo Rautiainen & Trio Niskalaukauksen ajattoman kaunis Lintu (san. Maria Mattlar) puhuttelee äärettömän syvästi:
Tämä on yksi niistä kappaleista, joista muistan hetken, ajan ja paikan, jolloin kuulin biisin ensimmäisen kerran.
"En kadu ketään niistä, joita syliini suljin
Heitä sentään rakastin
Itken kaikkia niitä
Joiden ohitse kuljin
Joita väistin ja pakenin"
Kylkiin asti kylmät väreet tästä:
"Kun vain uskallat lakata pelkäämästä
Paratiisin saat takaisin"
Tuossa @Ikävänkantaja kirjoitti, että miten muistaa tosta biisistä ajan ja paikan, jossa kuuli biisin ekan kerran. En nyt aivan varma ole, että oliko eka kerta, mutta tästä biisistä on jäänyt voimakas muisto teinivuosilta. Silloin oli koko latu ja maailma auki, ei huolta huomisesta, sekä kaikki edessäpäin. Aina oli jotain uutta ja jännittävää edessä. Kevään ensimmäiset lämmittävät auringonsäteet ja pussikaljaa juomaan ulos. Koko ajan, kuin olisi pienessä nousuhumalassa. Ja sittenhän se taivas vasta aukesi, kun täytti 18 vuotta ja pääsi baareihin.
Olen jo sen verran vanha, että tuota ajanjaksoa ei oikein konkreettisesti pysty enää elämään, niin siitä tulee koko ajan vain enemmän nostalgisempaa. Tavallaan sääli, koska ei sitä tuolloin tajua, kuinka nopeasti tuon ajan ja sen vapauden menettää. Aikuisuudessakin on omat hyvät puolensa, mutta ei semmoista tunteenpaloa koe enää oikein mistään. Ne teinivuodet oli kyllä huikeaa aikaa, vaikka mahtuihan sinne joukkoon sitä sontaakin. Mutta kelläpä ei toisaalta näin olisi.
Olen sanonut tyttärelleni, että tämä täytyy soittaa mun hautajaisissa.