Vihdoin on peli myös katsottu boksilta. Jäähyistä on jauhettu jo kyllästymiseen asti ja kyllähän nuo tuomareiden linjojen kummallisuudet taisivat mennä aika tasan.
Leinon taklaus Heiskaseen aivan vastaava kuin ensimmäisessä erässä Kaltevan vastaanottama Rajamäen taklaus sillä erotuksella, että ensimmäisen erän tilanteessa vauhtia paljon enemmän. Kuparisen kamppi kolmannessa erässä ja Alangon korkea maila Hirsoon toisessa. Tähän vielä bonuksena 5-3 yv:n tarjonnut hutomisjäähy, joka oli vähintäänkin heppoinen.
Puurula oli tänään aivan kuin toinen mies verrattuna Pelicans-matsien tärinään. Muutaman kerran jopa rauhallisia torjuntoja. Brückler sentään pompotteli aika mukavasti ja voisipa joku ilkeä antaa hänelle sulat hattuun Jokereiden kummastakin varsinaisen peliajan maalista.
Jatkoerä oli hyvää hallintaa Jokereilta. Blues olisi voinut panna senkin poikki, mutta onneksi Lehtonen yritti itse (toistamisen matsin aikana nostaa takayläkulmaan), kun Osala(?) oli tolpalla aivan vapaana.
Sheddeniltä loistava veto ottaa aikalistä, jotta SSL sai vetää happea.
Hirsoa on varmaan jo tarpeeksi haukuttu. Mielestäni muutamia valonpilkahduksia mihene pelissä kuitenkin oli havaittavissa. Kaverihan spurttasi oikein huolella omaan päähän useammankin kerran. Jatkoerän "läpiajo" oli lähes mahdoton tehtävä, sillä niin seisovilla jaloilla mies oli.
Ottelunseurantaketjussakin jo asiasta mussutin ja on tästä jo varmaan ollut aiemminkin puhetta, eli tuon Espoon Areenan yläkatsomon näkyvyydestä. Kun peli pyörii siinä "omalla" reunalla, ei sitä pysty mitenkään seuraamaan, sillä niin paljon siitä jää piiloon sinne katsomon etureunan taakse. Ja ne mediakuution näytöt ovat aivan paskoja. Niistä ei näe yhtään mitään.
Jokerifaneilta hyvää meteliä miltei koko matsin ajan. Bluesin fanit yllättävän vaisuja. Parempaa lienee odotettavissa myös siltä osastolta.
Jokereiden voitot olivat ilmeisesti sitten tässä, sillä itse Petteri S. totesi lauantaiaamuna Nelosen urheiluaamussa, että Blues vie sarjan "peräti 4-1".