"Philadelphian korkealento päättyi tähän kauteen. Olen tottunut urallani pelaamaan voittavassa joukkueessa, aikoinaan IFK:ssa tuli voitettua suomen mestaruus. Flyers on ollut tässä monena vuonna playoff-joukkue, tulihan sieltä kannukin kerran, vaikka itselläni ei ollut kauheasti roolia sinä vuonna. Tällä kaudella saatiin raavittua kasaan vaivaiset 63 pistettä. Tätä osasin myös vähän pelätä, kun hyvä ystäväni Jonathan Quick siirtyi viime kesänä Vancouveriin etsimään uusia haasteita uralleen.
Henkilökohtaisella tasolla voin todeta, että eteenpäin on menty. Enemmän tekisi mieli tietty pelata, mutta n. 21 min / ottelu on ihan jeppis, varsinkin kun eihän minua alivoimalle uskalla laittaa. Ja hyvä niin. -28 teholukemissa on aika karua luettavaa, jäätiin joukkueena noin sata maalia pakkaselle. Tuli myös pelattua ensimmäistä kertaa NHL:ssä täysi kausi, kaikki 82 peliä. Siitä olen erityisen tyytyväinen. Aika paljon tuli uran alkuajoilla kuittia siitä, ettei fysiikka riittäisi NHL:ään. Minut valittiin myös Joulukuussa viikon parhaaksi puolustavaksi pelaajaksi, heh.. -28..
Ensi kaudelle ei ole muuta odotuksia, kuin että playoffeihin on päästävä. En tiedä mitä ässiä Paul Holmgrenin pitää hihoista vedellä jotta tähän päästäisiin. Se soitti juuri tuossa pari päivää sitten aika itkuisen puhelun. Ainakin saatiin draftista melko lupaavan oloinen Kain Desjardins, Flyers-legenda Eric Desjardinsin poika.
Mukava nähdä, että vanha joukkuekaverini IFK:sta, Lennart Petrell, on dominoinut SM-liigaa. Onnea kovasti sinne, palkintopöytä tyhjennetty.
Nyt pitää tästä jo rientää. Ollaan Keravan kanssa vähän kiertelemässä Kanadaa. Tarkoituksena ampua mahdollisimman paljon hirviä, kanadanmajavia ja karhuja. Aluksi muutama päivä Torontossa, tässä lähellä on kuulemma joku loistava grilli, jotain tuttujakin siellä kuulemma pyörii"