Hei jätkät! Me ollaan voittoputkessa.
Se siitä ja sitten etiäppäin. Pelicans -kuten edellä kerrottiin- joutui lähtemään peliin ilman Grönholmia ja Paappasta, joten sen verran he antoivat tasoitusta Lukolle. En tiedä sitten mitä tuo kaksikko olisi pelikunnossa ollessaan auttanut, voi hyvinkin olla että paljonkin mutta tämäniltainen Pelicans oli surkein vastustaja moneen vuoteen Äijänsuolla. Mieleen tulee äkkiseltään kausi 1999-2000 ja silloin peli Lukko-Ässät 10-3, että jotain vastaavaa löytäisi.
Ensimmäiset 10 minuuttia olivat Lukon selkeää hallintaa, mieleen tuli se ennen maaottelutaukoa pelattu Lukko-Ässät, jossa vierailija oli yhtä suurissa vaikeuksissa kuin Pelicans tänään. Sitten kun Lukko ei tuon 10 minuutin aikana maalia saanut aikaan -ja siitä lankeaa kiitos Pelicansin ainoalle pelimiehelle Mikko Rämölle- saivat vieraatkin hiukan langan päästä kiinni ja pari kertaa sinipaidat vaarallisesti Vehasen maalilla kävivät. Vehanen onneksi oli silloin hereillä, eikä Pelicans saanut sitä pelättyä avausmaalia. Kun Lukko sitten sen maalin sai ylivoimalla, tekijänä Sami Torkki niin oikeastaan siinä vaiheessa putosi iso makaki jäähallin katosta eikä Lukolla sen jälkeen juuri hädänpäivää ollut, muutamaa vaihtoa toisessa erässä lukuunottamatta. Toke lisäsi johdon vielä 2-0:aan yhdeksän sekuntia ennen taukoa, ja sitä maalia Mikko Rämö kovasti rotestoi. En tiedä miksi, katsoiko hän että kiekko oli hänen hallussaan jo?
Toisessa erässä Lukon ainoan maalin teki Janne Siivonen, ja se maali meni hyvin pelanneelle ketjulle. Mika Viinasen tulo neloseen piristi selvästi poikien peliä, ja enemmänkin osumia nelosketju olisi ansainnut. Toisessa erässä alkoi myös selvästi näkyä vierasjoukkueen turhautuminen, tosin paikkansa maalintekoon heilläkin vielä oli mutta silloinkin Vehanen oli hereillä. Erän loppuun sitten tuli vielä se Mäkiahon erikoinen, josta tuomioita luettiin vasta kun 2/3 hallin katsojista oli tauolla särpimässä ketsuppia ja pullaa karvaisiin naamoihinsa.
Kolmas erä oli sitten kokonaan yhtä maalia. Lukko teki neljä komeaa maalia, mutta paikkoja oli paljon enempäänkin kuten koko pelinkin aikana. Osujina kolmannessa erässä Niskala, Koivisto, Torkki ja kuningas Erik Ensimmäinen. Lopputuloksena siis 7-0 kotijoukkueelle, ja Vehasen toinen peräkkäinen nollapeli.
Sitten siitä pelityylistä. Voitteko kuvitella, minun mielestäni Lukko ei kahvannut lainkaan sen enempää kuin Ismonkaan aikana. Kyllä se enemmän mailaa kahvaamiseen ja häirintään käyttänyt poppoo oli nytkin vierasjoukkue. Merkillepantavaa Lukosta oli se että turhat ryntäilyt ja kohellus oli aika hyvin kitketty pois, ajoittain sitä tosin vielä esiintyi. Niinikään Lukon pelaajat jaksoivat vielä seitsemännenkin maalin jälkeen hakea lisäosumia, eli virtaa ja sitä kuuluisaa nälkää riitti senin jälkeen vielä. Vasta viimeiset 20 sekuntia kiekoteltiin omalla alueella ja varmistettiin Peten nollapeliä, eli mistään jarrukiekosta ei tämän pelin perusteella ainakaan voi Rautakorpea ja Lukkoa syyttää.
Ylivoimamaaleja Lukko teki nyt peräti kolme, mutta varsinkin se 5-3 ylivoima toisessa erässä oli huonoa. Kolmannen erän alkuun sitten jo tehtiin samasta erikoistilanteesta maalikin.
Oikeastaan ei viitsisi ketään moittia, mutta suurimmat vaikeudet puolustajista oli mielestäni edelleen Teemu Kesällä. Kannattaisko ottaa Heikkinen A-junnuista takaisin ja pistää Teemu Kesälomalle? Topi Lehtoselle pelattiin ylioimassa maalintekopaikkoja, mutta nyt ei Topi Orr onnistunut. Muuten ihan hyvä esitys häneltä. Mielestäni myös Toni Porkalla oli hiukan vaikeuksia pelinsä kanssa, en tiedä mistä johtui. Voi olla että vaiva oli mun silmässäkin...
Hyökkääjistä paras oli Torkki-Tähtinen-Saarela-ketju. Varsinkin Torkin ja Tähtisen peli sujui kuin tanssi. Kanadalaisketju Ulmer-Hancock-Murphy pyöri kyllä näyttävästi, mutta lähes ilman tehoja, Ulmer nimittäin ehti syöttämään Eepin maalin. Kolmonen eli Ketsupin eikun Tkaczukin ketju oli aika hyvä mielestäni, varsinkin ketjunjohtaja Taksutti vaikuttaa erittäin taitavalta pelaajalta. Minä kun aina noista aloituksisyta terhennän niin ei Taksutti montaa aloitusta kyllä tässä pelissä hävinnyt. Ja nelosketjun kehuinkin jo.
Ei sovi unohtaa myöskään Vehasen toista peräkkäistä nollapeliä. Vaikka torjuntoja tuli nytkin vain 19, niin tällaisessa pelissä nollan pitäminen on erinomainen suoritus, kun töitä ei tule muuta kuin joskus ja jouluna. Hyvä hyvä, ja taitaa olla niin että ei se Vehanen luovuta sitä ykkösvahdin paikkaansa enää...
Pelicansista voisi tietysti kirjoittaa jotain, mutten viitsi enää lyödä lyötyä. Mikko Rämö oli maalissa hyvä, kunnes sitten luonnollisestikin jo lopussa väsyi ja pari helppoa siinä meni. Ainoa pelimies kumminkin joukkueessa.
Minä olen tähän saakka haukkunut Pasi Nielikäistä liigan turhimpana pelaajana, mutta en hauku enää. Uusi Turhapuuro nimittäin on löytynyt: Pelicansin #15 Santeri Heiskanen. Mitä pirua tuommoinen pelaaja tekee SM-liigassa? Nytkin joka ainoassa vaihdossa vähintään yksi mailallalyönti tai polvitaklauksen yritys. Oli onni ettei kukaan loukannut itseään Heiskasen heiluessa kaukalossa.
Mahtoiko muuten Pelicansin valmentaja olla lainkaan lehdistötilaisuudessa? Ainakaan radiosta ei tullut kuin Rautakorven kommentit. Jos joku oli paikalla kuulemassa, niin mukava olisi tietää Sihvosenkin mietteet pelin jälkeen.
Semmoinen peli. Ei tästä nyt kannata ruveta leijumaan. Pakkovoiton paikka oli ja se otettiin, thäts it.
Seuraava spektaakkeli onkin jo ylihuomenna Lappeenrannassa, jossa vastassa on pahin mahdollinen: murskatappion kärsinyt ja tulikiukkuinen SaiPa. Toivottavasti Lukon pelihuumori säilyy samana kuin tänään, niin hätää ei pitäisi olla.