Mulla on sellainen kutina, ettei Rautakorpi ole lainkaan Kärppien listalla, eikä pidäkään olla. Arvot eivät kohtaa talonpolttajan ja koronaluisteluttajan kanssa. Taitaa olla myös valmentajana aika pahasti mennyttä aikaa niin pelikirjan kuin varsinkin johtamisen osalta. Ei se turhaan JYPistä potkuja saanut.
Arvojen (ja muutenkin visioiden) kohtaaminen uuden päävalmentajan kanssa ovat toki isossa kuvassa tärkeää, mutta tällä hetkellä Kärpät on niin armottomassa syväkyykyssä ja nimenomaan pelillisestä aspektista katsottuna, että ei Kärpät voi tällä hetkellä arvottamaan tai ohittamaan ketään kandidaattia vain ja ainoastaan sen takia, koska jotkut mystiset "arvot". Kausi on myös niin pahasti kesken, ei tässä hetkessä ole saatavilla mitään optimaalisia ratkaisuja. Joidenkin asioiden suhteen sen taloon (toivon mukaan pian) saapuvan 'palomiehen' kanssa joudutaan tekemään kompromisseja, eikä tässä hetkessä mitään Kärpille täydellistä pakettia välttämättä ole tarjolla.
Tällä hetkellä prioriteettilistan kärjessä pitää olla henkilön, joka saa parsittua pelin kasaan ja saa joukkueeseen ryhtiä myös koheesion osalta. Vaikka se tarkoittaisi sitä, että nämä suurilta osin abstraktit "arvot" eivät ihan kohtaisikaan. Ihan jo tästä syystä Rautakorven pitäisi olla Kärppien short-listin TOP-5 kandien joukossa. Tällä hetkellä Kärpillä on Herra Arvojohtaja, vailla osaamista pelin valmentamista ja syväkyykyssä ollaan. Jos on nyt pakko valita, niin pelin valmentaminen > arvot.
Ja, mitä tulee Rautakorpeen ja JYPiin, niin JYP oli piste ka:lla mitattuna 5.sijalla Rautakorven saadessa potkut. Viimeksi JYP on ollut runkosarjan päätteeksi tuota korkeammalla on 7 vuotta sitten, sijalla 4. Jos seurasi tuota Rautakorven potkusaagaa, niin taisi Rautakorpi & Nieminen kaksikko joutua JYPin surkean seurajohdon ja Rautakorven omassa tiimissä jakkaran jalkaa sahanneen Hämäläisen uhreiksi. Rautakorven kanssa taisteltiin viime kaudella TOP-6 sijoista, Rautkorven lähdön jälkeen luisuttin karmeasti sijalle 13. ja tällä kaudella ponnettoman Pennerbornin johdolla sama sekoilu jatkuu. Ymmärrän, että Rautakoreven naama ei kaikkia miellytä, mutta miltähän Rautakorven potkut tällä hetkellä Jyväskylässä tuntuvat...jos veikata pitäisi, niin virheeltä.
En tiedä sen tarkemmin valmentajamarkkinoista, mutta tyhjää on, jos vain kaksi vaihtoehtoa on.
Kotimaisten valmentajien osalta ei oikeastaan. Kivi, Virta, Rautakorpi kovin ja oikeastaan ainoa kolmikko, jota kannattaa edes harkita. Lehterät, Tirkkoset, Masot, Hämäläiset sun muut tusinaukot pitää sivuuttaa suosiolla, eivät todellakaan ole mikään parannus. Myös ulkomaisen vaihtoehdon haikailu on mielestäni turhaa ja tuntuu, että moni on tässäkin mielessä vähän sokaistunut tuosta Tapparan Grönborgin esimerkistä.
Ei tuon tason ulkkarivalmentajia (2 MM-kultaa) ole tarjolla joka puun oksalla ja häntä ei voi tässä mielessä käyttää minään mittatikkuna ulkomaalaisvalmentajan onnistumisessa. Kärpät joutuisi tässäkin asiassa katsomaan juuri tästä jostain "pennerborn" -laatikosta ja se olisi ihan umpisokkoa hakuammuntaa ja sian ostamista säkissä, koska Suomessa on täysin erilainen pelitapakulttuuri, miten taktinen osaaminen, sopeutuminen Liigassa valmentamiseen, kun kotimaisillakin (Lämsä, Peltonen, Marjamäki) oli vaikeuksia jne. jne.
Tuollainen on kyllä kannattajan omaa, todellisuudesta täysin irti olevaa ajatelmaa.
En jotenkin jaksa uskoa, että kaveri, joka juuri kritisoi sinua kovin voimallisesti median välityksellä, olisi listan kärjessä, kun kartoita uusia kandidaatteja pestiin. Kivi antoi kyllä Myllykoskelle - ihan ansaittua - raippaa noista pöllöpäisistä ulostuloista ja viestinnästä, jossa ei ole mitään punaista lankaa, kun Myllykoski viikosta toiseen möläyttelee mitä sylki suuhun tuo ja Kivi myös ihmetteli, että miten kukaan Kärppien ylemmästä johtoportaasta ei puutu tuohon touhuun.
Viimeistään tämän jälkeen omat odotukseni kyllä kuolivat sen suhteen, että Myllykoski puhelimeen tarttuisi ja ainkaan Kivelle soittaisi. Toki, noista Kiven kommenteista myös huokui aika vahvasti rivien väistä, että tokkopa Kivelläkään kovin suurta hinkua on tulla juuri Myllykosken alaisuuteen hommiin.
****
En muista olitko se juuri sinä vuosi sitten, joka Marjamäen potkujen jälkeen ja Kärppien etsiessä uutta valmentajaa huhuilit, että Kärpät tähyää nyt jollekin "raikkaille" valmentajamarkkinoille kartoittamaan uutta ja oikeinkin 'virkistävää' vaihtoehtoa ja, miten "vanhat Suomikiekon tuhnut eivät enää kiinnosta". Kari Jalonenkin dumattiin suurinpiirtein hupiukoksi ja oltiin lähettämässä häntä jonnekin Italiaan tai ties minne homehtumaan. Jyväskylässäkin taidettiin ajatella "visionääri"-Seppäsen johdolla samalla tapaa, mutta käännyttiinkin vain ulkomaiseen "raikkaaseen" vaihtoehtoon, kun tuhnun Rautakorven kanssa elämä oli niin ankeaa. Onneksi kurssi saatiinkin käännettyä. Nyt voisi ehkä todeta tässä paikassa, että "How the tables have turned”...kalikka kalahtaa ja sitä rataa.
Totta kai jokaisen pitkän linja ammattilaisenkin pitää päivittää osaamistaan ja kehittää itseään jatkuvasti pysyäkseen aallon harjalla, mutta en ole itse oikein koskaan käsittänyt tätä tietynlaista kokemuksen ja pitkän linjan työuran mukana tuomaa rutiinin 'vähättelyä' ja jopa vähän aroganttia tapaa ajatella, että jotkut hommat ovat likipitäen niin helppoja, että ne voi hoitaa melkein kuka tahansakin keltanokka pystymettältä ja pitkän linjan kokemuksesta ei ole melkein mitään hyötyä. Päinvastoin, se nähdään jopa osin rasitteena, vaikka usein se on juuri voimavara. Tämä toki ei päde pelkästään jääkiekkoon ja urheiluun, vaan ylipätään työmarkkinoilla tuntuu tällainen hieman ylimielinen haju olevan kokeneempia tekijöitä kohtaan.
