Joo, oli kyllä aika uskomaton peli. Täytyy kyllä sanoa, että Dallarat saivat juuri sitä mitä tilasivat, niin passiivista oli peli kolmannessa erässä. Ei mitään yritystä ennen kuin vasta lopussa (ja silloinkin ilmeisesti vain sattuneesta syystä...). Tämä on niitä asioita, joita en koskaan tule ymmärtämään. Okei, säästellään ja varmistellaan kun peli kerran tuntuu selvältä, jooko. EI!!! Varsinkin ammattilaisena pitäisi mielestäni painaa sata lasissa ja ylikin loppuun asti, oli tilanne sitten 2-3 tai 12-0 tai mikä vaan. Niin se vaan menee mielestäni. Pelataan sitä peliä...mutta tietenkin tiedän, että joukkueen johto antaa eri ohjeet jne., mutta on se vaan niin väärin mun mielestäni. No, tässä nyt sitten näki taas kerran kuinka voi käydä.
Kummallisuudet alkoivat oikeastaan jo vajaa kaksi tuntia ennen peliä. Säädin ystäväni autossa kellon talviaikaan, ja kumma kyllä, lukemiksi tuli 5:55. Sitten kun katsoimme auton ulkolämpötilan, se oli 55 F. Jotain kummaa oli tekeillä, vitosia joka paikassa. Joten veikkasin, että ehkä pelikin päättyy 5-5 (varsinaisella peliajalla) matkustaessamme metrossa Staples Centerille. No, ei se siltä tulokselta pitkään vaikuttanut. Dallarat olivat selvästi niskan päällä, ja kuviot tuottivat tulosta (4-0 Dallasille). Valitettavasti vain suomalaisvitjan aikana (Hagman-Jokinen-Miettinen) peli tuli yleensä Dallasin päätyyn. Mutta suurimman osan ajasta Losin kuvioiden rakentelusta ei tullut oikeen mitään, syötöt menivät ties minne, ja usein suoraan Dallasin pelaajien lapaan. En nyt syyttäisi LaBarberaa turhan rankasti maaleista, kyllä koko Kings oli unessa, oliko syynä sitten viikon pelaamattomuus? Katsomo-osassamme ollut äänekäs porukka huuteli tyylin "somebody hit somebody, please". Sitten kolmannen erän puolessavälin nämä korviinhuutelijat häipyivätkin hallista, ja heti kohta alkoi Kingsien nousu. Siis kolmannen erän puolivälin jälkeen.
Viidessä (!) minuutissa 5 (!) maalia. Yleisö mylvi joka maalin jälkeen yhä enemmän, ja "Tuuuurcooo, Tuuuuuurcooo,..." huudot täyttivät hallin pelin aina alkaessa maalin jälkeen. Dallasin ryhmässä ei näkynyt mitään ryhtiä ennen kuin Losin viidennen maalin jälkeen. Sitten oli taas yritystä, ja Losi puolestaan taisi vähän helpata (don't ever do this!) ja tuloksena jäähy Kingseille ja ylivoimapelissä Mike "pretty boy" Modano pääsi sitten vetämään lämärin keskeltä verkkoihin. Varsinainen peliaika siis päättyi...5-5!!!
Jatkoajalla Kings haki voittoa ehkä hivenen aktiivisemmin ja Kopitarin vippaus meni näköjään viimeisenkin ryhtinsä menettäneen Turcon ohi (läpi?) verkkoon, ja yleisö sekosi siihen paikkaan. Joukkueet poistuivat kentältä, mutta yleisö vaan taputti rytmikkäästi musiikin mukana, ja luulin jo, että Kingsit tulevat takaisin nostamaan mailansa yleisölle ja ottamaan suosiot vielä kerran vastaan, mutta näin ei käynyt, ja siirryttiin kolmen tähtipelaajan nimeämiseen ja Kopitarin haastatteluun kaukalon laidalla. Olisi mielestäni ollut hienoa, jos joukkue olisi tullut takaisin kaukaloon keräämään vielä kerran aplodit, koska yleisö ei hievahtanutkaan paikoiltaan ja taputti ja hurrasi rytmikkäästi...mutta ehkä sitten on olemassa joku pykälä joka tällaiset jälkiesiintymiset kieltää tai sitten eivät muuten vaan tulleet.
Ottelun jälkeen tunnelma oli hallin käytävillä huikea ja ulkonakin tuli high fiveä jos vaan halusi, sekä autoilijat toitottivat torviaan joka puolella, taisi siihen yhtyä muutama ulkopuolinenkin, vaikkei edes tiennyt, mistä on kyse. Tällaisia lisää, Valitettavassti en ole mikään Kings-fani, niin en pystynyt oikein mukautumaan tunnelmaan niin hyvin, mutta hieno homma kuitenkin, ja tämä peli säilyy varmasti muistoissani yhtenä omituisimmista ja tavallaan hienoimmista jääkiekkotapahtumista missä olen ollut mukana.