Tämä viesti saattaa vanhentua hyvinkin nopeasti. Iso matsi huomenna ja Espanja saattaa latoa Saksan laulukuoroon rumin lukemin. Mutta ihan yhtä hyvin Saksa voi kairata itsensä kuiville ja jopa menestyä näissä kisoissa. Ongelmia? On, mutta on mahdollisuuksiakin. Saksan pelissä mättää samat asiat kuin edellisissäkin arvokisoissa.
Huippuhyökkääjän puuttuminen - ongelma?
Ei välttämättä. Toki joukkueella olisi helpompaa, jos kärjessä olisi kuuma maalinsylkijä, mutta Saksan ollessa kyseessä se ei ole välttämätöntä. Pitääkö mennä jopa Jürgen Klinsmanniin asti, kun Saksalla on viimeksi ollut kärjessä joku ihan maailman top-hyökkääjä? Mutta ihan hyvin on tullut menestystä ilmankin: kunhan pelitapa vaan on toiminut ja tuottanut tarpeeksi paikkoja, niin sieltä on sitten joku Klose, Podolski tai vaikkapa jopa vähän alempana pelaava Müller noussut sitten kisojen maalikunkuksi.
Pelaajamateriaali - ongelma?
Ei todellakaan. Saksa kuuluu samaan kastiin esim. Ranskan, Espanjan ja Brasilian kanssa sen suhteen, että pelaajamassa on aivan valtava. Kaikilla näistä olisi ihan varteenotettava joukkue kasassa, vaikka aloittava 11 putoaisi pelistä pois jonkun hyppykupan takia. Saksalta puuttuu valovoimaiset tähdet, mutta kaikki pelaajat ovat kuitenkin vähintäänkin vakiokokoonpanon pelaajia suurseuroissa / isoissa sarjoissa.
Ei johtajaa - ongelma?
Tässä alkaa jo ollakin ongelmaa, mistä mainitsin jo EM-kisojenkin yhteydessä. En ole seurannut, miltä pelaajien elekieli on näyttänyt, mutta jos samalta kuin EM-kisoissa, niin ei hyvä juttu. Ei hyvä ollenkaan. Siellähän pelaajat tulivat kentälle jo valmiiksi hartiat kumarassa ja suu mutrulla, ahdistuneen ja huolestuneiden näköisinä. Missä kaikki ilo, kaikki tsemppi?
Jos Saksa joskus ennen muinoin oli tasapaksu, mutta yhtenäinen ja kurinalainen joukkue, niin modernissa jalkapalloilussa maajoukkueet koostuvat varsin sekalaisesta sakista. Tällainen joukkue tarvitsee johtajansa. Siellä on ollut aiemmin Ballackia, Schweinsteigeria, Hamannia, Matthäusia, Brehmea jne iskemässä lapikasta nurmeen ja korottamassa tarvittaessa ääntään. Lisäksi on ollut Khediroita, Lahmeja, Hummelseja ja muita vastaavia, joiden on voinut tietää aina antavan kaikkensa joukkueelle minuutista ja tilanteesta toiseen sekä näyttävän esimerkkiä.
Ketä nyt on? Neuer - mutta hän on yleensä noin 80 metrin päässä pallosta. Müller on varmaan arvostettu ja pidetty hahmo, mutta ei käsittääkseni mikään johtaja.
Pelitapa - ongelma?
Sanoisin, että ainakin tällä miehistöllä se on iso ongelma. Mahdollisesti jopa ylitsepääsemätön. Koskakohan viimeksi joku on moittinut Saksan peliä tylsäksi robottifutikseksi? No, eipä ole Linekerin lausuntoa 90 minuutista ja Saksan voitostakaan tarvinnut pitkään aikaan siteerata.
Joachim Löw aloitti aikoinaan ihan uuden aikakauden Saksan maajoukkueen peräsimessä - ja taisi siinä samalla uudistaa sitä, miten jalkapalloa pelataan ihan globaalillakin tasolla. Löwin Saksa halusi hallita, mutta myöskin hyökätä ja teki sitä hurjan rohkeastikin.
Saksa on edelleen kiinni tässä perustavassa ajattelumallissa. Ongelma ei ehkä ole varsinaisesti siinä, etteikö se kykenisi edelleenkin pelaamaan tähän pitkiin syöttöketjuihin ja pallonhallintaan pohjautuvaa peliään laadukkaasti. Sen sijaan ongelma on siinä, että jokainen maailman maa tietää miten Saksa pelaa, ja mikä vielä tärkeämpää: tietää, miten tätä vastaan pelataan.
Saman ongelman kanssa painivat nykyään muutkin ns. isoimmat futismaat, joiden peli perustuu pallonhallintaan ja pitkiin hyökkäyksiin. Heikommat vastustajat pistävät jatkuvasti kymmenen miestä oman rankkualueen edustalle. Pelaajamassa pienellä alueella on niin iso, että tuosta on todella vaikea saada hinkattua millään hitailla kombinaatioilla palloa ohi.
Jotkut saavat ratkaistua asian esimerkiksi erikoistilanteista tai sitten huippupelaajiensa yksilösuorituksilla. Saksa sen sijaan tuntuu vain hakkaavaan päätään muuriin kerta toisensa jälkeen. Kärsivällisyys ja kurinalaisuus ei myöskään aina riitä, jolloin vastustaja pääsee vaarallisiin vastaiskuihin.
Mitä pitäisi tehdä? Enpä tiedä. Espanjaa vastaan peli todennäköisesti on joka tapauksessa ihan erilaista. Toki molempien on puolustettava tarkasti, mutta mitään kilpikonnapuolustusta ei tulla näkemään.
Sen sijaan puolustamaan lähteviä vastustajia vastaan Saksan pitäisi ehkä olla enemmän sellainenn vanha 90-luvun pragmaattinen ja tylsä Saksa. Ottaa lähtökohdaksi se, että oma maali pysyy puhtaana. Ja toivoa sitten, että kärsivällisyyden kautta pelissä avautuu jokunen maalipaikka, tai sitten peli päättyy 0-0 ja hommat hoituu rankkarikisassa...
Vaikeaa on Saksan kannattaminen ollut viime ajat. Iso peli (ja mahdollisesti iso pettymys) kuitenkin luvassa huomenna.