Hienoja lukuja kyllä Porissa ja liputkin on hinnoiteltu fiksusti suhteellisen edullisiksi. Tuolla kysynnällä olisi varmaan varaa nostaakin, mutta hienoa, että toimistolla ei ole alettua ahnehtia, vaan ymmärretään
porilaisen hulluuden ilmenevän paremmin, kun loppuunmyyty halli on täynnä porilaisia. Näin vierasjoukkueen kannattajana harmittaa tietysti vähän, että vieraspeleihin on vaikeaa saada lippuja, mutta neutraalisti ajatellen onhan se hyvä, että kotiottelu on kotiottelu katsomossakin.
Viikonloppuna ei tainnut olla vielä loppuunmyytyjä missään?
Lauantain Ilves-Ässät pelissäkin oli tosiaan "vain" 11307 katsojaa. Se jää reilut tuhat katsojaa tällä kaudella ilmoitetusta Nokia Arenan 12 700 katsojan maksimista. Tosin siinä luvussa on aitioita, hotellihuoneita yms. kalliita erikoispaikkoja mukana. Tavallisia istumapaikkoja ei varmasti ollut tuhatta tyhjänä siellä Ässien hyökkäyspäädyn yläkatsomossa. Keskiviikon pelin osalta näyttää ainakin vielä siltä, että tuohon lukuun ei välttämättä päästä arkipelissä. Tämän päivän lopputuloksen vaikutus sarjan tilanteeseen saattaa näkyä vielä myös lipunmyynnissä.
* * *
Sitten Raimottomasta Raimoon :)
Toinen perinteinen arvio on, että Ilveksen kannattajia asuu Tampereella enemmän kun taas Tapparan kannattajia enemmän maakunnissa. Olen taipuvainen uskomaan tähän ainakin näin oman arvioni perusteella.
Tämä käsitys elää kyllä sitkeästi, vaikka ainakaan näin 2020-luvulla sitä ei ole pystytty todistamaan oikeaksi.
Teoria on ihan mielenkiintoinen ja kirjoituksessasi on monta ihan oikeaakin faktaa. 2000-luvulla tehdyt tutkimukset eivät kuitenkaan tue kovin vahvasti tuota ajatusta, että Tampereella asuu Ilves-kannattajia ja Tappara-kannattajat asuu muualla. Niiden tutkimusten perusteella kannatus jakautuu kaupungissa loppujen lopuksi aika tasaisesti niin määrän kuin sijainninkin suhteen. Ilveksen pitkän rämpimisen vuoksi saattaisi ehkä olla olemassa jotain nukkuvaa katsojapotentiaalia, joka ei ole noissa tutkimuksissa näkynyt, mutta en ole ihan vakuuttunut sen olemassaolosta ja kuinka isosta määrästä ihmisiä lopulta puhutaan.
Eri kaupunginosissa joskus mahdollisesti näkynyt ero on varmaankin vain tasoittunut, kun ulkojäillä pelatuista molempien seurojen kaupunginosasarjojen päättymisestä alkaa olla jo vuosia (vai peräti vuosikymmeniä?) aikaa. Tuo saattoi aikanaan ohjata jonkin verran tietyn kaupunginosan lapsia kannattamaan siinä kaupunginosassa pelaavaa joukkuetta.
Monilajiseura Ilveksen vaikutus näkyy varmasti, eikä vähiten tuhansia lapsia liikuttavan Futis-Liigan ansiosta. Ihan omastakin kokemuksesta voin kuitenkin sanoa, että siellä pelaa paljon myös Tapparan värejä jääkiekossa tunnustavia lapsia ja perheitä. Monelle se Ilveksen kaupunginosajoukkue on kuitenkin käytännön syistä lähin paikka harrastaa jalkapalloa ja monesti samaa koulua käyvät kaveritkin pelaavat siinä lähikentällä harjoittelevassa joukkueessa. Kaverit ja käytännöllisyys voittaa sitten kuitenkin aika usein periaatteen olla kantamatta Ilveksen värejä edes jalkapallossa.
Ilveksellä on toki pitkät perinteet ja kannattaminen on ehtinyt periytyä sukupolvelta toiselle, mutta samaa voi sanoa jo Tapparastakin. Joukkue on ehditty tuntea sillä nimellä kohta 70 vuotta, mikä on kuitenkin aika pitkä aika ihmisen elämässä. Siinä ajassa ehtii kasvaa jo aika monta kannattajasukupolvea ja molemmat joukkueet ovat olleet lähes koko tuon ajan pääsarjatasolla muutama yksittäistä kautta lukuunottamatta. Tampereen väkiluku oli 100 000 vuonna 1950 ja kymmenen vuotta myöhemmin 125 000. Tänä vuonna Tampereen väkiluku rikkoo todennäköisesti 250 000 asukkaan rajan. Tuossa kasvussa on paljon myös muuttoliikettä eli kaikki jääkiekon kannatus ei ole siirtynyt kaupungissa "isältä pojalle".
Olisikohan tässä riittävästi otsikon vierestä menevää tekstiä? Ei tehdä tästäkin ketjusta jälleen yhtä Ilves–Tappara-hiekkalaatikkotappelua.