Edelleen täälä tulee painajaisiin ne noin kolmesataatuhatta Konnan poikittaissyöttöyritystä vastustajan nelikon halki jotka pysähtyivät ensimmäiseen vastustajan mailaan. Sillä saralla Konna oli pienimuotoinen pettymys, mutta kokonaisvaltaisessa pelissä yllätti monet, etenkin puolustussuuntaan.
Totta. Mutta tämä on kyllä tämmöinen two way-juttu. Kontiola löysi Innalan edelliskaudella, koska Innala liikkui ja haki paikkaa vastustajan neliön liikkeet huomioiden. Nyt Ilveksen leftin puolen yv:n siipimies sijoittui pääsääntöisesti huonosti eikä liikkunut tarpeeksi aktiivisesti väleihin silloin kun Kontiolalla oli kiekko. Tästä syystä meni pakottamiseksi. Ja ehkä neliön keskellä ei ollut tarpeeksi liikettä ja tilantekemistä. Uskon tämänkin parantuvan ensi kaudella...
Kun Haapala saapui, alkoi Kontiolankin syötöt napsua neliön läpi Henkan lapaan, jolla oli yleensä seuraava siirto tai parikin jo valmiiksi mietittynä. Ja Haapala oli samalla se liima, joka liimasi Suomen ja Kontiolan paremmin samaan ylivoimakenttään sopivaksi. Eli, jollei syötöstä päässyt suoraan laukomaan, oli Eemeli maalin nurkalla. Ja kun hän pääsee kääntymään sinne kiekon kanssa, on jälki tuhoisaa. Ja tarvittaessa lähtee syöttö puolustajien jalkojen välistä painottomalle puolelle rightin miehelle, joka latoo tyhjiin. Tämä ei oikein viime kaudella toiminut Kontiolan kanssa, mutta aiempina vuosina Meskasen kanssa näitä tuli useampikin.