Miksi esim. Yle lähtee tähän touhuun mukaan on jotenkin ihmeellistä. Luulisin, edelleen ilman dataa, että siellä yhä edelleen oletetaan, että klikkimäärät ovat se ainoa vertailtavissa oleva data, kun puhutaan kilpailusta. Ollaan ihan ihmeissään, kun iltapulun lööpit keräävät noin paljon klikkejä ja meidän asiapitoisia otsikoita klikataan näin vähän. Yhyy. Tämä on kaiken tilastoinnin ja mittauksen suurin ongelma: lopputulos on juuri sellainen kuin mitä siltä kysytään. Varmasti joku Vartiaisen nakuilu keräsi enemmän klikkejä kuin vaikka 300 Intiassa tulvaan kuollutta ihmistä, mutta se ei kerro mitään muuta kuin sen klikkien määrän. Ja huonoksi menee, jos tätä pidetään ainoana mitattavana mittarina. Siitä päästään välittömästi nykytilanteeseen: otsikoidaan niin, että ihmiset tulisivat lukemaan tekstin.
Asia erittäin hyvin ilmaistu. Jostain ihme syystä asiat joita ei voida mitata, koetaan usein arvottomiksi. Esimerkiksi voi ottaa vaikka puhtaan ilman, veden, kannattajakulttuurin tai jonkun markkinointitempauksen arvon. Ilmiö on selkeämpi ns. kehittyvissä yhteiskunnissa, kuten vaikka Kiinassa.
Kvantitatiivinen analyysi alkoi luonnontieteissä, jossa on erittäin hyödyllistä kuvata asioita numeroilla (kvantitatiivisesti) kuin laadullisesti (kvalitatiivisesti). Kvantitatiivisen datan etu on, että sitä voidaan näppärästi analysoida tilastotieteen keinoin. Kvantitatiivinen analyysi on nyt sitten levinnyt vähän joka puolelle, sellaisiinkin sovelluksiin, johon se ei oikeastaan sovellu. Kyselytutkimuksen luokka-asteikollinen (huono, välttävä, kohtalainen, hyvä, erittäin hyvä) tulos ("kuinka tyytyväinen olet uutisiimme?") on tilastollisesti hankalampi ja moniselitteisempi kuin mitta-asteikollinen tulos (kuinka monta klikkausta). Kuitenkin sen antaa paljon paremman kuvan asiakastyytyväisyydestä. Tilastollisen analyysin perusteella ei nimittäin yleensä voi sanoa asioista juuta eikä jaata (tosin sen avulla voi saada tukea väittämille). Sen sijaan yllä mainitsemani luokka-asteikollinen tulos kertoo tosiasiallisesti paljon enemmän kuin pelkkä klikkausten määrä. Paras olisi näiden yhdistelmä (asiakastyytyväisyys x asiakasmäärä).
Summattuna: "Tykkää meistä, niin saat 10€ etukupongin" ei kerro tykkäävätkö ihmiset vai eivät, mutta tykkääjien määrää on helppo hyödyntää joissain asiakastyytyväisyysraporteissa, jotka taas ovat tärkeitä muille viiteryhmille.