Kousan +4 on oikeasti ihan paska tehotilasto, kun mietitään asiaa sitä kautta, miten niihin on tultu. HIFK teki runkosarjassa tällä kaudella 40 maalia enemmän kuin päästi ja Kousa oli silti - 7. Kaudella 19-20 HIFK +29, Kousa -11. Muut vähänkään hyödyllisiksi laskettavat pakit olivat molemmilla kausilla kirkkaasti plussalla. Miinukset eivät siis ole tulleet siitä, että olisi ollut paska joukkue, joka ei olisi tehnyt maaleja. Kousa on ollut kentällä oman jengin tehdessä maalin 64 (31 ja 33) kertaa, mikä on kelpo suoritus. Mutta Kousa on ollut näiden kahden kauden aikana kentällä yhteensä 82 kertaa (44 ja 38) vastustajan tehdessä maalin. Ja tämä on se ongelma. Otetaan verrokiksi vaikka Joonas Lyytinen, joka oli kaudella 20-21 ja 19-20 55 kertaa (30 ja 25) kentällä, kun HIFK teki maalin, mutta vain 31 (16 ja 15) kertaa kentällä, kun vastustaja teki maalin. Ja tästä tulee Lyytisen tehotilastoon +14 ja +10. Sama jengi, samat kaudet. Toki Lyytisellä vähemmän pelejä loukkaantumisten ja sairastumisten vuoksi, mikä on myös kuormittanut Kousaa, mutta ei se isoa kuvaa selitä.
Ei sinänsä mitään Kousaa vastaan, mutta hän nyt vain on yksinkertaisesti huono puolustamaan. Hänestä jää sellainen kuva katsojalle, että tärkeintä on näyttää kentällä hyvältä (puolustajalta) ja osittain hän siinä on onnistunutkin, koska suurimmalla osalla on se kuva, että hän on hyvä tai jopa erinomainen puolustaja. Mutta ei hän ole. Hän on puolustaja, joka tekee pisteensä pääasiassa ylivoimalla ja sekin tuo arvoa joukkueelle. Mutta se on myös joukkueelle riski, koska karkeasti sanottuna tasaviisikoin omissa soi enemmän kuin itse tehdään, vaikka joukkue mättää maaleja.
