Ilmeisesti on itse aloitettava...
Bluesista on tällä kaudella osunut silmään erityisesti laaja rintama maalivahteja, jotka ovat kaikki onnistuneet. Mika Oksaa odotin ennen kauttan näkyvämpään rooliin, mutta ilmeisesti loukkaantuminen piilotti miehen. Muutoin maalivahdeista ei kukaan nouse toisen edelle, tietysti hienoa oli Sami Heinosen murtautuminen liigaan. Puolustuksesta ei myöskään kukaan ole erityisesti osunut silmään, mutta ainakin tilastojen valossa Jiri Vykoukal on jälleen kerran iskussa. Hyökkääjistössä Jan Caloun, Teemu Elomo, Peter Sarno ja Mike Stapleton ovat osuneet silmään ja ehkä siinä ne neljä hemmoa, jotka listaisin.
HIFKistä on noussut paljon lupaavia, nuoria pelaajia. Toni Söderholm ei ole enää nuori, mutta uusi kasvo liigassa. Dave Stathos on osoittautunut hyväksi hankinnaksi. Robert Kantor ja Marek Zidlicky ovat olleet Tsekin maajoukkueen veroisia pelaajia. Nämä neljä ovat omasta näkökulmastani joukkueen pelin tukipilareita. Hyökkäyspäässä on liuta pelaajia, joilla kyllä voitaisiin mennä liigassa aivan mihin vain. Joonas Vihko, Toni Häppölä, Carlo Grünn, Ilkka Pikkarainen, Ville Viitaluoma ja Kim Hirschovits ovat näitä nuoria, liukkaita pelaajia, joilla on tulevaisuus edessään. Mutta itse olen nähnyt kuitenkin huomattavasti suuremmassa roolissa seuraavat: Tuomo Ruutu, Kimmo Kuhta ja Timo Pärssinen.
HPK on kauden komeetta. Vaikka joukkue on vuodesta toiseen tuntunut nousevat rahaseurojen lomasta liigan kärkiryhmään, niin ennen kauden alkua en ainakaan itse odottanut aivan tällä kaudella nähdyn laista ylivoimaisuutta. Maalivahdeista ei ole pistänyt silmään kukaan, Hannu Toivosen nousu tietysti on tullut pantua merkille. Puolustuksessa lienee tasaisuus tärkeämpää kuin suuret nimet, vaikka Marko Tuulola ja hiljattain joukkueeseen siirtynyt Martin Strbak ovat kovan luokan tekijöitä. Hyökkäyspäässä on sitten valmiita kenttiä, jotka ovat ehkä joukkueen menestyksen avain. Jokainen on ilmeisesti saanut ja ottanut vastuuta tehoissa, mutta silti näkyvimmät ovat olleet Antti Miettinen, Tommi Santala, Eero Somervuori, Tomas Kucharcik ja hämärän rajamailla alkukauden surffaillut Jan Pardavy.
Ilves oli alkukaudesta varsin kesy. Ilmeisesti Räsänen sai lopulta hiukan henkeä puhallettua ryhmään ja Ilves on välillä taistellut hyvin. Joukkueesta itsestään on noussut vain muutama nimi esiin. Tuomas Nissinen on tehnyt maalin suulla hyvää työtä, Ville Koistinen taisi ekan kierroksen jälkeen olla jopa pistepörssin kärkijoukossa, katosi sitten pörsseistä sen sileän tien. Hyökkääjistä Ville Snellman on osunut silmään. Raimo Helmisen ja Vesa Viitakosken nimiä ei sen sijaan tällä kaudella ole paljoa näkynyt, mutta heidät kai pitäisi lisätä tuohon joukkueen parhaiden pelaajien listaan, jätän kuitenkin pistämättä.
Jokerit oli alkukaudesta samanlaisessa vireessä kuin HPK tällä hetkellä. Luonnollisesti Jokereista nousevat ylös kuumat maalivahdit: Kari Lehtonen, Markus Helanen. Puolustuksessa on mielenkiintoisia nimiä, jotka tekevät ehkä enemmän sitä työtä, mitä puolustajien pitäisi tehdä, eivätkä ole siksi iskeneet kovia pisteitä tauluun. Siitä huolimatta Arto Tukion kehitystä seuraan mielenkiinnolla. Hyökkääjistössä Ville Peltonen ja Jukka Hentunen ovat ainoat, joiden nimi on syöpynyt tajuntaan (miksilie). Samoin David Nemirovsky, mutta ehkä enemmän oli esillä Ilveksessä pelatessaan. Sitten muutama, jotka eivät ole osuneet silmiin: Petri Pakaslahti, Toni Sihvonen, Timo Vertala ja Tommi Turunen. Missä nämä miehet oikein seikkailevat?
JYP on ollut kauden toinen yllätysnimi. Siinä missä valmentaja Alataloa parjattiin kauden alussa aika tavalla (ja mikä ettei myös jatkossa), niin kyllä mies on pistänyt JYPin ison koneen käyntiin. Ehkä se lähti käyntiin yskien, mutta lähti kuitenkin. Molemmat maalivahdit Tero Leinonen ja Juha Pitkämäki ovat omasta mielestäni pelanneet loistavasti, vaikka Pitkämäki sitten on hassaillut joitain maaleja, mutta sitä sattuu kaikille. Puolustuksessa Angel Nikolov on viime kaudesta hieman muuttunut näkymättömämmäksi, mutta Jari Korhonen sitäkin näkyvämmäksi. Hyökkäyksessä Eric Perrin, Jarkko Immonen, Antti Virtanen, Tuomas Pihlman ja Tomas Chlubna lienevät tehoillaan syy siihen, miksi JYP on tällä hetkellä niin korkealla liigassa. Materiaalia on, vaikka ennen kauden alkua katselin nimilistaa, joka oli itselleni kovin vieras. Nyt näitä NIMIÄ on sitten melkeinpä enemmän kuin missään muussa seurassa.
Kärpät on seura, jolle aina toivon menestystä. Jostain syystä kuitenkin tuntuu, että seura ei enää kasvata sellaisia jättiläisiä kuin Rexa ja Kojo. Joukkueessa on paljon tehokasta, hankittua työvoimaa. Omista miehistä kuitenkin on silmiin osuneet pakit Lasse Kukkonen ja Joni Pitkänen, joista jälkimmäiseltä odotin läpilyöntiä jo tälle kaudelle. Mikko Lehtonen on myös osunut silmään kerta toisensa jälkeen, kuten myös edellisistä mainitsematon, maalivahti Niklas Bäckström. Hyökkääjistä ei voi olla huomaamatta ulkomaalaistrioa Brett Lievers, Petr Tenkrat ja Petr Ton. Suomalaisista sitten ajoittain ovat nousseet Sami Mettovaara, Henrik Juntunen, Sakari Palsola ja Jari Viuhkola, mutta erityisesti nuoret Jussi Jokinen ja Mika Pyörälä. Pyörälästä haluaisin lukea enemmän kärppäläisten omaa kommenttia.
Lukko on tietysti ollut tarkimman syynin kohteena. Ehkä myös selvästi kriittisimmän. Maalivahdit ovat mielestäni molemmat onnistuneet hyvin. Vuorio hieman pääsi yllättämään, Vehanen sen sijaan on hieman ailahdellut - ilmeisesti väsyi ennen joulua. Puolustajista Erik Hämäläinen ei nouse omalla ranking-listallani kovin korkealle, vaikka on pelannut varmasti. Sinne ei myöskään nouse Janne Niskala, vaikka viime kaudella oli ehkä Lukon näkyvin puolustaja. Jaakko Harikkala ja Toni Porkka ovat mielestäni pelanneet juuri sillä tasolla, mitä odotin. Itseasiassa Porkka ehkä odotettua paremmin. Hyökkääjissä on aika paljon pieniä pettymyksiä: Mika Viinanen, Matti Kaipainen (vaikkei koskaan mikään tähti ole ollut), Teemu Normio ja Toni Koivisto. Alkukaudella hienokseltaan flopannut Jason Ulmer on sen sijaan osoittautunut hyväksi hankinnaksi, kun taas Quinn Hancock on hienoisessa syöksykierteessä. Pasi Saarela on ehkä sittenkin odotetusti Lukon pörssiykkönen ja Sami Torkki on ottanut ja saanut roimasti enemmän vastuuta kuin ennen. Itse en listaani sisällytä herroja Robert Kron ja Marian Cisar, koska heidän näyttönsä ovat sen verran lyhyeltä ajalta. Äkkiseltään tuntuisi, että Cisar on tällä hetkellä kovemmassa iskussa, mutta eiköhän Kron ala heräillä keväämmällä. Markku Tähtinen on pakko tähän listaan lisätä, mutta ehkä enemmän Ässissä pelatessaan, vaikka aika hiljaista viime ajat ovat olleet. Toki hänen pisteitään nostaa syöttö voittomaaliin Tsekkejä vastaan ;-)
Pelicans on yksi värittömimmistä sakeista tämän kauden liigassa. Sasu Hovi ja Mikko Rämö on mielenkiintoinen maalivahtipari, mutta suuret teot varmasti odottavat tulevaisuudessa. Molemmilta odotan aika paljon. Puolustajistossa vain Jan Latvala on edes jollain tavalla jäänyt mieleen. Hyökkääjistä Jani Keinänen taitaa olla ainoa, jonka muistan. Sen sijaan Oliver Setzingeriltä odotin yli 20 pisteen kautta ja se taitaa rikkoutua, siitä huolimatta hän on Pelicans-sakissa harvoja, joihin katseeni olen tietoisesti suunnannut. Joonas Jääskeläisestä en ole koko kautena kuullut mitään ja Toni Mäkiahosta jotain epämääräistä.
SaiPa oli ehdottomasti alkukauden kovin yllättäjä. Ilmeisesti virta ei enää riittänyt ja notkahdus on tipauttanut joukkuetta sarjassa aika paljon. Maalivahdit Tomas Duba ja Juha Kuokkanen ovat tehneet ainakin oman tietämättömyyteni mukaan hyvää työtä. Puolustajista Antti Hulkkonen on ainoa, johon kiinnitin alkukaudesta huomiota. Hyökkääjistä luonnollisesti Vladimir Machulda, Aki Uusikartano, Lubomir Vaic ja Aigars Cipruss ovat osuneet silmiin.
Tappara ei oikein viime kauden esitysten jälkeen jaksanut kiinnostaa. Enpä ole muutenkaan Rautakorpea sateentekijänä pitänyt, mutta hyvin Tappara on silti pärjännyt. Kuitenkin materiaalilla olisi ollut potentiaalia olla huomattavasti korkeammalla tässä vaiheessa kautta. Tietysti maalivahtitilanne on ollut ongelmallinen, mutta mielestäni Mika Lehdolle olisi voinut rohkeasti koettaa tarjota ykkösmolarin paikkaa ja katsoa, mihin asti rahkeet riittää. Tuskin joukkue on kuitenkaan Lehtoon kaatunut... Puolustajista ei tällä kaudella ole erityisesti kukaan noussut esiin suuremmin. Mikko Luomasta edelleen odottelen liigan pakkipörssin voittajaa. Janne Grönvall on luonnollisesti ex-raumalaisena myös syynin kohteena, mutta näkymätön on mies tällä kaudella ollut. Janne Ojanen on hyökkääjistä tietysti se, jolta tulee odoteltua ihmeitä, mutta kovasti suvantoinen on ollut myös Ojasen kausi. Sen sijaan Jussi Tarvainen, Esa Pirnes ja Marko Ojanen ovat nähdäkseni onnistuneet huomattavasti paremmin.
TPS on ollut AIKA vaisu. Turussa asuvana tulee luettua sentään ehkä enemmän Tepsistä kuin Lukosta, mutta joukkue on ollut sanalla sanoen 'pliisu'. Jason Elliott on onnistunut ihan kohtuullisesti, mutta kun joukkue ei tee maaleja, niin huono siinä on maalivahdin torjua voitto-otteluita. Huomattavaa on myös, että vaikka Teemu Lassila napattiin liigaryhmään aika myöhäisessä vaiheessa, hän on ehtinyt pelata saman verran nollapelejä kuin Elliott. Puolustajista olen odottanut Markus Seikolalta paljon enemmän, mutta ehkä tulevaisuudessa. Kimmo Peltonen on ehkä puolustuksessa ainoa, jolta jotain voisi odottaa, mutta eipä ole hänkään aivan nappiin osunut. Hyökkääjistöstä on sitten pakko nostaa edes joitain nimiä: Kai Nurminen ja siinä ne. Toki Mika Alatalo ja Ville Vahalahti ovat pelanneet ihan mukiinmenevästi, muttei heistäkään ole ollut ratkaisijoiksi. Mikko Koivulta odotin aika paljon ennen kautta, enkä pitäisi häntä millään muotoa epäonnistujana, mutten myöskään onnistujana.
Ässät oli toinen alkukauden sensaatio. Nuoren valmentajansa johdolla joukkue tuntui pistävän isoille hanttiin oikein kunnolla. Lopulta vauhti kuitenkin hiipui ja playoffs-paikka on tainnut jo karata. Joukkueen 'melkein kaikki kaikessa' on ollut maalivahti Scott Langkow. Hän on torjunut Ässille voittoja siinä, missä viime kaudella Vehanen Lukolle. Puolustuksessa Antti Boman on osunut silmiin, kun on muistini mukaan kahdesti juottanut karvasta Lukolle. Pasi Peltonen ja Jarkko Glad ovat olleet myös tällä kaudella hyviä. Uusi puolustajavahvistus Olegs Sorokins saattaisi mahtua omille listoilleni ainoana, jos olisi pelannut koko kauden. Hyökkäyksessä Samu Wesslin ja Tuomo Harjula ovat jääneet mieleen yhdessä Tähtisen kanssa parhaiten. Petr Sachlin peliä olisi ollut mukava nähdä koko kauden, loukkaantuminen sotki aika pahasti.
Jos tästä pitäisi tehdä sitten jonkinlainen TOP liigan parhaista pelaajista, niin aika kimurantiksi menisi. En oikeastaan osa nimetä edes Lukon parasta, saati sitten listata siihen noita vähemmän tuttuja pelaajia. Ehkä kauden jälkeen sitä omaa hieman paremman mielikuvan siitä, ketkä ovat niitä onnistujia ja tähtiä, kuin tällä hetkellä. Ehkä kauden loppuun mennessä myös Lukon Robert Kron ja Marian Cisar lyövät itsensä läpi näille listoille, vaikkeivät sitten millään muotoa kauden parhaiksi sopisi.
EDIT: Hetken mietinnän ja tutkinnan jälkeen voisin tuosta jonkinlaisen listan tehdä, jonka liitän sitten vaikka tuonne toiseen aloitukseen...
