Liigassa mennään yleensä raha edellä, kuten on tehty tälläkin kaudella. Se on tavallaan ymmärrettävää; korona on kurittanut seuroja, ja nyt yritetään saada ympättyä kauteen maksimimäärä pelejä, jotta saadaan lippu- ja tv-tuloja.
Mitä tämä tarkoittaa urheilullisesti? Lukko vetää koronan jäljiltä neljän ottelun viikkotahtia toista kuukautta. En olisi Tapparan housuissa niin huolissani. Vaikka Lukko menisi jatkoon, pelitahti sen kuin kiihtyy. Lauantaina pelattiin kotona, maanantaina Helsingissä ja eilen Mikkelissä. Huomenna rouhitaan taas Raumalla ja lauantaina mahdollisesti vaikka 180 minuuttia Hämeenlinnassa. Siitä yhden päivän levolla kohti Tamperetta, jossa odottaa lähes viikon verran lonkkaa vetänyt Tappara. Kenen mielestä tämä on jotenkin edullinen tilanne Lukolle?
Minun mielestä playoffseissa pitäisi pelata vain parhaat joukkueet levänneinä, jolloin pelin taso on mahdollisimman korkea. Se ei varmaan sitten toisi tarpeeksi rahaa kirstuun, kun ei saada niitä syksyllä myytyjä aitiopaikkoja kapitalisoitua. Lopputuloksena kauden ratkaisupelit kiekkoillaan kieli vyön alla toivoen, että ei tule loukkaantumisia.
Pidän erittäin todennäköisenä, että tällä ohjelmalla säälijoukkueet ovat lähinnä statistin roolissa. Kuten on siis ollut liki jokaisella kaudella.
Urheilullisesti paras systeemi olisi se, että kahdeksan parasta etenee pudotuspeleihin ja loput joko lopettaa kautensa tai karsii sarjapaikasta. Tällä menetelmällä Lukon kausi olisi nyt paketissa, ja se olisi minusta ihan ok. Kymmenes sija on niin surkea suoritus, että sietääkin jäädä ratkaisupelien ulkopuolelle.
Toiseksi parhain systeemi on säälikierros kerrasta poikki -menetelmällä. En ymmärrä, miksei poikkeusaikoinakaan olla turvauduttu tähän. Sitä kautta saataisiin kotiedusta aidosti merkitsevä, kun ainoa matsi olisi paremmin sijoittuneen hallissa. Nyt on sen sijaan käynyt niin, että huonommin sijoittunut Lukko saa jopa etua, kun se pääsee aloittamaan Kerhoa vastaan kotona.
Joskus vähemmän on enemmän. Ottelumäärän maksimoiminen tuo kyllä lyhyellä jänteellä fyrkkaa kassaan, mutta pitkällä jänteellä se nakertaa urheilullista uskottavuutta. Minä katson ennemmin yhden pelin hyvää lätkää kuin kaksi heikkotasoista läpsyttelyä.