Komea tarina olisi, jos Ville Peltonen pystyisi johdattamaan valmentajana HIFK:n mestaruuteen. Valitettavasti vain eilinen todisti jälleen kerran, että Peltonen on valmentajana ihan poika vielä.
IFK:n isoin ongelma on se, että kovat yksilöt pystyvät kantamaan joukkuetta kohtuu hyvin, mutta kun ne isoimmat vastuunkantajat ovat melko raskasjalkaisia pelaajia, niin joku SaiPa, KalPa tai Lukko parhaana päivänään pystyy väsyttämään nuo IFK:n dieselit. Ainakaan tällä kaudella Peltonen ei ole oikein löytänyt mitään ratkaisua tuohon ongelmaan SaiPaa vastaan.
Alkukaudesta IFK voitti yhden pelin SaiPaa vastaan, kun Hovinen pelasi unelmapelin, mutta kolmessa muussa pelissä SaiPa on luistellut IFK:lta jalat alta. Esimerkiksi Lehterä on ollut SaiPaa vastaan lähinnä rasite omalle joukkueelleen, kun jalka ei riitä puolustamaan ja kun joutuu puolustamaan pitkiä aikoja, niin energiaa ei ole hyökkäämiseen. Jos pudotuspeleissä sallitaan vankilasäännöt, niin se tulee auttamaan IFK:ta paljon, mutta jotenkin IFK:n pitäisi pystyä tappaamaan vastustajan liike, koska sillä osa-alueelle se ei itse pärjää. Paperillahan IFK:n joukkue näyttää ihan hyvältä, mutta ainakin SaiPaa vastaan pakit ovat olleet ongelmissa paineen alla ja IFK on joutunut luistelemaan vain perässä, kun SaiPa on saanut aikaiseksi pitkiä hyökkäysmyllyjä.
Näin SaiPa-kannattajan näkökulmasta SaiPan kannalta aika unelmatilanne olisi neljäs sija runkosarjassa ja yhden pudotuspelisarjan pelannut IFK vastaan puolivälierissä. Vaikka taitoa IFK:lla on paljon joukkueessa, niin tällä kaudella se on mielestäni SaiPaa vastaan ollut kaikkein eniten kusessa tuon SaiPan aktiivisen pelitavan kanssa. Eilenkin SaiPa oli kuskin paikalla ottelun alusta lähtien ja pelillisesti parempi joukkue. IFK sai SaiPan tyhmien virheiden takia kolmen maalin johdon, mutta pelitapahtumiin nähden ihan oikeutetusti SaiPa kuitenkin voitti ottelun.