En tiedä, onko ajatteluni vanhentunutta, mutta itse hieman karsastan oikeasti näitä mittavia hankintoja. Tappara on mielestäni nyt viimeistä piirtoa myöten täynnä, mutta edelleen meillä joissakin keskusteluissa näyttää vilisevän huoli siitä, mihin menee Henrik Haapala. Kilpailu pelaajista on kaikkien etu, mutta juuri tällaiseen ennakoimattomaan ja yllättävään KHL-joukkopaon aiheuttamaan markkinan ylikuumenemiseen ei selvästi oltu valmiita missään. Tapparalla oli selvä tarve kiekolliselle pakille - se oli ainoa tarpeellinen hankinta. Siihen päälle haettiin jo yksi hyökkääjä, jonka erityisominaisuus on maalien tekeminen. Hänenkin roolinsa lienee soviteltavissa, koska esim. Bertrand ei ole onnistunut tuossa roolissa, vaikka eittämättä juuri siihen rooliin Tappara Bertrandin hankki.
Kuitenkin jos joku joukkue päättää kokonaan olla hankkimatta vahvistuksia ja tyytyy nykyisiin niin se voi olla kevättä silmällä pitäen jopa hyvä peliliike. Mestaruutta ei voi ostaa - ja kannattaa huomioida, että läheskään kaikki vahvistukset eivät koskaan ole onnistuneita. Joukkueen toimintaan muuttuvilla rooleilla on faktuaalista vaikutusta: jos hyvin pelannut Möttönen siirtyy "aiempien näyttöjen vuoksi Höttösen tieltä niin jonkin asian mennessä pieleen itse pelissä ei välttämättä takaisin tulekaan iloinen, tasollaan pelaava huippu-Möttönen vaan tuleekin vihastunut, turhautunut ja paikkansa menettänyt. Jokereiden Liigataipaleesta alkaa olla ilmeisesti niin pitkä aika, että Suomessa on unohdettu ikiaikainen viisaus: mestaruutta ei voi ostaa.
Yllättävän moni organisaatio on nyt lähtenyt hankkimaan pelaajia sieltä ja täältä - esim. Tapparassa ja IFK:ssa puhutaan jo ihan selvästi egojen kohtaamisesta. Tämä voi johtaa kaikkeen muuhun kuin siihen varmaan mestaruuteen. Tätä uhkakuvaa ei kannata unohtaa.