Pascal Lemoix
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Tappara
Niemi sai mahdollisuutensa ja käytti sen. Niemen kaksi ensimmäistä peliä ovat olleet joukkueelta surkeita suorituksia ja aina kun Suomi häviää, tottakai häviö on aina paljon maalivahdin syy.
Uskon, että Tarkkikin olisi tykännyt saada heti toisen mahdollisuuden perään. Vaan eipä saanut. Niemikin sai sen onnettarelta.
Suomessa lyödään älyttömät paineet yhdelle miehelle ja sitten ihmetellään kun nuppi ei kestäkkään ensimmäisissä peleissä. Jumalauta, että pistää vihaksi. Maalivahti on vähintään puoli joukkuetta, ainakin jos katsotaan näitä ammatimaisia analyytikkoja ja heidän juttujaan EPÄONNISTUNEIDEN pelien jälkeen.
Tässä on paljon asiaa, mikä pitää paikkaansa. Suomessa maalivahdeilla on nollatoleranssi virheiden suhteen. Mielestäni negatiivinen kehitys voimistui Aravirran aikana ja räikein esimerkki oli Kiprusoffin hyllytys yhden alkusarjapelin jälkeen vuonna 2001. Aravirran aikaan maalivahtikierrätys oli kovaa ja periaatteessa yhdestä virheestä joutui aina pakan pohjalle.
Esimerkiksi Kanadassa Brodeur on Brodeur vaikka menisi pari helppoa once in a while. Suomessa huippumaalivahteja on liikaa näyttöpaikkoihin verrattuna. On kohtuutonta, että nimiä vedetään yli listasta yhden pelin perusteella (kuten Miika Wiikmanille kävi).
Tällä kaudella Niemi notkahti Karjala-turnauksen jälkeen ja Tarkki Moskovassa ja vielä sen jälkeen. Moskovan Tsekki-ottelu saattoi olla Tarkille vastaava kuin Tommy Salolle Salt Lake, ettei koskaan pääse yli ja samalle tasolle, millä jo oli.
Yksi mahdollisuus olisi vaikka se, että sovittaisiin kutakin EHT-turnausta kohti YKSI pelaava maalivahti, joka torjuu kävi mitä kävi. Tai jos joudutaan vaihtamaan, niin aloittaa seuraavan. Saa ns. akan tapettua kuten mäkimiehet sanovat. Samoin tähän kuuluisi se, että jos jossakin pelissä alkaa mennä huonosti (kuten Tarkilla Moskovassa), niin ei nöyryytetä sitä miestä ihan päreiksi, vaan vaihdetaan ja lähdetään puhtaalta pöydältä. Kolme ottelua on mielestäni jo reilu tilaisuus. Jos kaikki menevät vihkoon, niin sitten on jo syytäkin antaa jollekin muulle seuraava mahdollisuus.