Kaikkien aikojen roolipelaaja, josta Komarovkin varmasti hakee paljon mallia, Esa Tikkanen osasi pelata, ärsyttää ja käsitykseni mukaan tarvittaessa myös uskalsi puolustaa itseään. Korostaisin sanaa puolustaa itseään.
Hyvä ja kiihkoton kirjoitus Kapulaiselta.
Ei se Tikkanenkaan montaa kertaa urallaan tapellut, vaan osasi kääntää selkänsä sopivalla tavalla haasteita saadessaan. Tai muut hoitivat myllyt, jotka Esa aiheutti. (Vrt. Sihvonen väliin Komarov-Lostedt kähinässä)
Tässä nyt vaan on yksittäinen (huonohko) esimerkki, mutta ei Tikikään lähden Robergen kanssa myllyttämään, vaikka tuon voi kohtuullisen selkeäksi haastoksi tulkita. Tiki hämmentää: http://www.youtube.com/watch?v=zD4ohtnBVmI
Komarovista muistetaan mainita, että hän ei vastaa haasteisiin. En muista, että Komaroville olisi mitään haasteita varsinaisesti juuri esitettykään. Esim. tuossa tiistaisessa Komarov vastaa Lostedtin päällekarkaukseen. Sihvonen tulee väliin, mutta se ei ole varsinaisesti Komarovin syy. Naamanhan Komarov Lostedtilta taitaa vähän saada, mutta kyllä siellä kampoihinkin yritetään laittaa.
Joskus Komarov poistuu takavasemmalle, kun on saanut vastustajan kiehahtamaan. Tälläisissä tapauksissa (mm. Levokari- tilanne josta tuolla topicin alussa kirjoitetaan) on agitaattorin turha lähteä mätkimään, vaikka vastustaja ehkä haluaisikin. Samallalailla osaavat selkänsä kääntä sopivassa tilanteessa Ruutu, Tikkanen, Avery, Ott ja muut. Monet ovat nähneet ja kuset housussa nauraneet Ruutu-Phaneuf tapauselle, jossa Phaneuf haastaa, mutta Ruutu kamppaa (vahingossa?) Dionin ja menee vaihtoon. Siinä on aivan samanlaisesta "kieltäytymisestä" kyse.