Leijonien maalivahdit

[Les Crusher]

Nyt kun suomalaisveskarit ovat vakiinnuttaneet paikkansa NHL:nkin aivan terävimmällä huipulla, olisi kiva nähdä jatkoajan "ammattilaisten" tekemiä rankingeja heistä!

Eli esim. TOP 10 tämän hetken parhaista suomalaismaalivahdeista? Kuka on tällä hetkellä Suomen ykkösveskari? Onko Kipper edelleen ykkönen, vai onko Kärppä ajanut jo ohi? Entä huipputilastoilla Minnesotassa torjuva Nikke?

Toskalakin on hyvässä vireessä, ja monien listalta löytyvät varmaan myös Norrena ja Niittymäki. Voiko Wallinheimon syrjäyttää tältä listalta? Entä mustat hevoset? Pistäkääpäs top-kymppejä enemmän lätkästä tietävät!

 

[Leuka]

Maalivahdit Top 10

Tässä mun top 10 maalivahdeista..

1. Miikka Kiprusoff, Flames, alkukausi vähän kangerrellen käyntiin mutta nyt aivan vakuuttavaa työskentelyä, ehkä koko NHL:n paras maalivahti..

2. Kari Lehtonen, Trashers, Atlantan ykkösmaalivahti joka rikkonaisen viime kauden jälkeen on myös esittänyt loistavia otteita taalaliigassa, parin vuoden sisällä tulee menemään Kipperin ohi, jos pysyy terveenä..

3. Antero Niittymäki, Flyers, pelannut Flyerseissa hyviä otteluita vaikka joukkue on kontannut pahoin.. Haastaa tosissaa Eschen ykkösmaalivahdin paikasta..

4. Vesa Toskala, Sharks, pelannut hyvin tällä kaudella NHL:ssä.. Ja on korkealla maajoukkueen rankingissä vaikka ei huimia näyttöjä maajoukkueesta olekaan..

5. Fredrik Norrena, Blue Jackets, Päässyt pikkuhiljaa pelaamaan NHL:ssä ja on vastannut haasteeseen hyvin, muun muuassa ensimmäinen nollapelikin on takana.. Ja lisäksi pelannut maajoukkueessa aina hyvin..

6. Nicklas Bäckström, Wilds, Aina kun saanut luottoa pelannut hyvin ja taitaa hänelläkin olla ensimmäinen nollapeli takana(korjatkaa jos oon väärässä)..

7. Jani Hurme, TPS, Kokenut torjuja joka on nähnyt paljon urallaan myös NHL:n.. toipunut vakavasta sairaudesta ja nyt pitää otteillaan TPS:ää pystyssä..

8. Ari Ahonen, Jokerit, Palasi Suomeen taas Amerikan kiertueelta ja alkukausi menikin pääsosin penkillä Espoossa, mutta sai vihdoinki halutun siirron Jokereihin ja on vakuuttanut otteillaan..

9. Sinuhe Wallinheimo, JYP, Kokenut konkari joka on pelannut hyviä pelejä eurohockey tourilla..

10. Juuso Riksman, Jokerit, loukkaantuneena tällä hetkellä mutta taistelee myös kisapaikasta jos on terveenä.. tietysti riippuen NHL:n tilanteesta..

Siinä mun lista, voi olla että unohdin jonkun, mutta näin nopeesti väsättynä mun mielipide veskareista.. Onhan siellä vielä Hannu Toivosta, Karri Rämöä ja kumppaneita mut ei tällä kertaa mahdu mun listalle.. Ehkä tulevaisuudessa..

 

[Hejony]

Perustelut lienevät suotavia, muuten tässä ei ole järjen häivääkään.

Kokeillaas nyt sitten....

1. Miikka Kiprusoff, Calgary Flames

-Ei tästä ole kahta sanaa, vaikkei maajoukkuetekemistensä johdosta oma suosikkini nykyveskoista olekaan. Kahdella kaudella peräkkäin Vezina-ehdokas, viime kaudella tulikin koko potti. Voitti muistaakseni muitakin palkintoja(Jennings?). Tällä kaudellakin suurin voittajasuosikki. Ollut sekä WC- että SC-finaaleissa, hävisi molemmat. Tällä kaudella olisi jälleen mahdollisuus ottaa suuri voitto. The Hockey News rankkasi maailman parhaaksi jääkiekkoilijaksi, kertonee jotain sekin. Ei oikeastaan heikkoja ominaisuuksia. Vaikka onkin finaalit tähän asti hävinnyt, pidän voittavana persoonana. Sivuttaisliike maailman paras.

2. Kari Lehtonen, Atlanta Trashersh

-Tällä kaudella vihdoin noussut kovien joukkoon NHL:ssäkin. Erittäin kylmähermoinen, Suomen mestari jo teini-iässä. Jonkinnäköinen ailahtelevaisuus vaivaa toistaiseksi, toivottavasti hupenee iän myötä. Luultavasti lahjakkain suomalainen jääkiekkoilija kautta aikojen, muttei ole luonteeltaan urheilija. Pokannee uransa aikana Vezinan tai kaksi. Ei muuten vielä ensimmäistäkään aikuisten arvokisaottelua Suomen paidassa! Ollut kuitenkin mukana kaksissa MM-kisoissa ja World Cupissa. Toivottavasti Kärppä nähtäisiin keväällä Suomen veräjän suulla, olisi mielenkiintoista nähdä miehen otteita vähän laajemmin pitkästä aikaa.

3. Vesa Toskala, San Jose Sharks

-Nousi viime kauden loppupuolella todella kuumaksi maalivahdiksi. Playoffitkin sujuivat muistaakseni mainiosti. Kipperin tapaan nousi huipulle vasta vähän kypsemmällä iällä. Pienikokoinen, mutta äärettömän nopeat raajat ja refleksit. Viime kaudella vaisu alkukausi vei olympiaedustuksen. Nykyään selkeästi parempi kuin Nabokov, mutta Nabbyn lihava palkkapussi pitää miesten pelimäärät suunnilleen tasoissa.

4. Antero Niittymäki, Philadelphia Flyers

-Olympiasankari on ollut NHL:ssäkin ihan kelpo iskussa, ei toki maajoukkueen tasolla tietenkään. Esche on nykyään todella paljon Antsaa huonompi, mutta ainakin tähän asti saanut kaikki nämä vuodet enemmän vastuuta. Toivottavasti asian tola muuttuisi nyt pysyvästi. Tämän kauden tilastoista ei kannata vetää liian suuria johtopäätöksiä, joukkue kun on mikä on. Lienee ykkösveskari keväällä Moskovassa, jos jaksaa lähteä.

5. Fredrik Norrena, Columbus Blue Jackets

-Vihdoin NHL:ään suunnannut Norre on aloittanut ihan hyvin, ensimmäinen nollapelikin napsahti tilille muutama yö sitten. Tasaisen varma suorittaja maajoukkueessa, paikkasi Nittiä erinomaisesti viime keväänä. Columbus ei playoffeihin selviydy, joten jos on kiinnostunut ja saa tasaisesti peliaikaa, lienee kisakoneessa.

6. Jani Hurme, TPS

-Suuren suuria vaikeuksia urallaan kokenut turkulainen on saanut pelaamiseensa sopivan rennon ja iloisen otteen, ja se näkyy kaukalossa. SM-Liigan perusteella olisi automaattisesti MM-kisoissa, mutta maajoukkuenäyttöjäkin vaaditaan, sillä Hurme on usein pelannut alle tasonsa Suomen paidassa. Karjala-turnauksessa sössi, mutta nyt Rosno-Cupissa on jälleen uusi näytönpaikka. Yksi SM-Liigan valovoimaisimmista tähdistä.

7. Niklas Bäckström, Minnesota Wild

-Hyvin on Bäcksillä NHL-ura alkanut, en olisi noin hyviä suorituksia osannut edes odottaa. Lähti Norrenan tapaan, mielestäni fiksusti, myöhemmällä iällä rapakon taakse. Näyttää tuottavan tulosta tuo tyyli. En usko että pääsee kuitenkaan MM-kisoihin, ellei aivan hurjaksi rupea. Sitäpaitsi Wild voi hyvinkin mennä aika pitkälle keväällä.

8. Hannu Toivonen, Boston Bruins

-Hanskilla oli erinomainen tulokaskausi, ja ilman harmillista nilkkavammaa hän olisi saattanut lunastaa jopa ykkösvahdin viitan Torinon kisoihin Suomen maalivahtikriisin keskellä. Tällä kaudella ollut vaikeampaa, mutta toivottavasti löytää vielä tasonsa. Joku veskarikollega kehui aikoinaan, että Toivosella on taatusti maailman levein v-asento.

9. Jussi Markkanen, Edmonton Oilers

-Viime kevään playoff-sensaatio on jämähtänyt urallaan ilmeisesti ikuiseksi kakkosveskariksi. Ailahtelevaisuus vaivaa liikaa. Perusasiat kunnossa, ja on silloin tällöin täysin ohittamaton. Tupannut epäonnistumaan maajoukkueessa. Tuskin enää käyttöä niissä ympyröissä.

10. Sinuhe Wallinheimo, JYP

-Tällä kaudella vammat aiheuttaneet ailahtelua JYPissä, mutta ollut maajoukkueessa toisaalta äärettömän vakuuttava. Mielenkiintoinen persoona, mukava seurata silloin kun ei pelaa omia vastaan. Ei taida mahtua MM-joukkueeseen.

EDIT: Korostetaan, että tuo on tosiaan seurajoukkueranking. Jos pitäisi maajoukkueeseen veskaria valita, vaihtuisi järjestys ehkä tälläiseksi:

1. Kiprusoff
2. Niittymäki
3. Lehtonen
4. Toskala
5. Norrena
6. Hurme
7. Toivonen
8. Wallinheimo
9. Ahonen
10. Markkanen

Listaillaan nyt ajankuluksi vielä noiden rankkaamieni maalivahtien historiaa Suomen maajoukkueessa:

Kiprusoffin ensimmäinen arvokisaedustus on vuoden '99 MM-kisoista. Pistettiin melkoisen pahaan paikkaan, kaksiosaisen finaalin jälkimmäiseen osaan, Sulanderin tilalle maaliin. Suoriutui upeasti, piti Suomea hienosti pystyssä pitkin peliä, mutta jatkoajalla Jan Hlavac sai nostettua kiekon yli Kipperin. 2001 MM-kisoissa riitautui Aravirran kanssa, kun otettiin vaihtoon päästettyään kolme maalia USA-ottelun ensimmäisessä erässä. Palasi maajoukkueeseen noustuaan huipulle, vuoden 04 World Cupiin. Teki WC ennätyksen pelaamalla kaksi nollapeliä putkeen, ja oli muutenkin aivan loistava, mutta finaalissa S.Niedermayerin rannelaukaus lirvahti harmillisen helposti pujuista verkon perukoille. Sen jälkeen ei ole maajoukkueessa näkynyt vaikka tilaisuuksia on ollut...

Lehtosen Kari on ollut kolmosveskana MM-kisoissa '02 ja '03, sekä kakkosena '04 World Cupissa, mutta niin kuin sanottua, pelattuja pelejä on nolla. Valittiin myös Torinoon, muttei tullut. En nyt tähän hätään muista oliko hänen kohdallaan kyseessä selkeästi joku oikea loukkaantuminen, vai oliko se yksi niistä hämäristä tapauksista.

Vesa Toskala on nähty Suomen maalinsuulla viimeksi vuonna 2000, Pietarin MM-kisoissa. Aravirta pisti miehen kovaan paikkaan, puolivälierään Ruotsia vastaan, kun Sulo oli jälleen kerran romahtanut. Toskala pelasi huikean ottelun, ja Suomi voitti 2-1. Monien mieliin on varmasti jäänyt todellinen gamesaver, kaksi sekuntia ennen loppua torjuttu Samuel Påhlssonin unelmapaikka, ja Mertarannan "Vesa Toskala on kuningas!" -hehkutukset. Välierässä tuli yllättäen Slovakialta pataan, ja Vesku pelasi huonon ottelun. Pronssimatsissa olikin Pasi Nurmisen vuoro. Tämän jälkeen Toskala on ollut Suomen kokoonpanossa vain vuoden 2004 World Cupissa, mutta ei edes pukenut yhteenkään otteluun siellä.

Antsa Niittymäen maajoukkuehistorian kaikki varmaan muistavat. Torinon olympialaisissa ensikertalainen valittiin vaatimattomasti kisojen parhaaksi pelaajaksi, ja oli suurin yksittäinen syy Leijonien paraatimarssissa kohti finaalia. Parhaimpina esityksinä alkusarjan Kanada-ottelu (2-0), sekä USA-puolivälierän kolmas erä, jossa Suomi jäätyi aivan täysin Niittymäkeä lukuunottamatta. Poikkeuksellisesti ei mokannut vielä finaalissakaan. Latvian MM-kisoissa pelasi muina miehinä pari nollapeliä, kunnes loukkaantui Kanadaa vastaan.

Fredrik Norrena on ollut mukana todella monta kertaa, peräti neljissä MM-kisoissa (02 & 04-06), sekä Torinon olympialaisissa. Vastuuvahtina ollut alunperin vain kerran, 2005 MM-kisoissa, mutta loukkaantui siellä kesken vaisusti alkaneiden kisojen. Torinossa pelasi Italia- ja Saksa-ottelut, molemmista nollat. 2006 MM-kisoissa tuurasi erinomaisin ottein loukkaantunutta Niittymäkeä.

HurmeJani on nähty Suomen paidassa arvokisoissa viimeksi surullisenkuuluisassa kotikisakatastrofissa. Sitä ennen kolmosvahtina 97 kotikisoissa, sekä ykkösenä Salt Laken olympialaisissa. Vaihtelevia suorituksia, SLC:ssa oli pääosin hyvä, mutta kotikisat kaikki tietävätkin.

Bäckström on ollut usein Norrenan parivaljakkona, kakkos- ja kolmosvahtina. Ainoat pelit ovat v. 2005 MM-kisoista, jonka puolivälierässä Venäjää vastaan romahti aivan täydellisesti. Torinossa kolmosvahtina, ei pukenut kertaakaan.

Toivosen Hanskilla ei ole ensimmäistäkään aikuisten arvokisapeliä.

Jussi Markkanen oli Salt Lake Cityssä kolmosvahtina, ja saman vuoden MM-kisoissa vuorostaan ykkösenä. Pelasi kisat kohtuullisesti, mutta joutui välierässä epäkiitolliseen rooliin, kun Maksim Sokolov pelasi Venäjän maalilla todellisen once-in-lifetime -pelin, ja Volvo torjui rankkarit mukaanlukien jonkun 12 kertaa. Pronssiottelussa tolppien välissä oli Aralle tyypilliseen tapaan uusi mies, sillä kertaa Norrena. Vuonna 2004 MM-kisojen ykkösveskarin paikan piti olla pedattuna Markkaselle, mutta sukkasi pahasti harjoitusmatseissa, sekä myöskin ainoassa kisapelissään, ja Norosen Mika sai vastuuvahdin roolin.

Sinuhe ei ole ollut mukana arvokisoissa.

- - - - - - - - - - -

Tiedot on otettu ulkomuistista keskellä yötä, joten niissä saattaa olla jotain pieniä virheitä.

 

[Ronning]

Vastarannan kiiski

Kun nyt tuossa pyydetiin listaamaan nimenomaan leijonavahteja, niin minun on ainakin vaikea nähdä Kipperiä tuon listan ykkösenä. Miehen välit tuntuvat olevan sen verran viileät maajoukkueen suuntaan etten A:usko hänen kovin usein olevan käytettävissä ja B:halua välttämättä miestä Suomen paidassa edes nähdä.

Tietysti varaan oikeuden kääntää takkini Kipperin suhteen heti kun hän itse tekee saman tempun.

Nyt kun maajoukkueen euro-luottomiehet Norrena&Bäckström ovat änärissä ja uudenlaisessa(lue haastajan) roolissa omissa seuroissaan, ei heidän varaansa vo automaattisesti laskea. Ei sillä että kummankaan fani olisin ollut heidän tällä puolen rapakkoa pelatessaan, mutta myönnetään että heidän pelatessa Euroopassa, oli maajoukkueessa kuitenkin selvät "runkovahdit", joita pystyi heittämällä valitsemaan jengiin matkaan. Nyt kaverit sitten availevat luukkua ja torjuvatpa ajoittain kiekkojakin(hyvällä prosentilla tosin) änärissä. Tarkoittaen että voivat olla vastaisuudessa estyneitä POffien ja/tai sopimuksettomuuden takia estyneitä. Lisäksi kuten Olympoksissa nähtiin, NHL-jengit saattavat "suositella" jampoilleen lepoa siihen malliin ettei ukkoja aina päästä kisoissa näkemään.

Eli meikän silmissä kolmen taidoiltaan pätevän kaverin osakkeet ovat laskeneet, jos esimerkiksi verrataan tilanteeseen vuosi sitten. Kuka siis on silmissäni nousussa? Jonkunhan on oltava, jos kerta änärissäkin niin monta pelaavaa vahtia on.

Kari Lehtonen on taas vuoden vanhempi ja vastoinkäymissarjaa vahvempi. Atlantan ylivoimainen ykkösvahti alkaa saada jyvänsä kohdalleen tämän kauden suhteen, ja on vaikea uskoa että mies tässä lähivuosina ainakaan huononee. Aina kun on vapaana ja terveenä, on Kärppä Suomen ykkönen.

Jani Hurme ja Sinuhe Wallinheimo ottanevat Niken ja Fredrikin roolit euro-tourilla ja MM-kisojen toisena pelaavana veskarina/reenisparraajana. Tällä kaudella Ahonen saanee (esim. Venäjän turneella) tilaisuutensa, mutta jatkanee tulevaisuudessa NHL:ssä, ja siellä hänen edellään minun kirjoissani ovat helposti Nitty, Toskala, Markkanen, Nikke ja Norre.

 

[Grainger]

Pelottavaa se, että Saku #11 lista on lähes identtinen kuin mitä omani olisi ollut. Itse vaihtaisin vain Toskalan Lehtosen edelle. Veskun kausi on ollut loistava, kun taas Kärppä on hyytynyt alun jälkeen.

Kiprusoffia ei syrjäytä mikään. THN:n mielestä maailman paras jääkiekkoilija, Vezina-ehdokas kahdesti, voittaja kerran, Jennings tullut kerran, tällä kaudella kaikkien tilastojen kärkipäässä, Flamesin tärkein pelaaja ja muutenkin tällä hetkellä ehkä koko liigan MVP.

Toskalan alkukausi tosiaankin loistava. Pelaa lähes aina korkealla tasolla, noussut nopeasti tähdeksi. Jos ei Kipper, niin sitten Toskala. Lehtonen jää niukasti kolmanneksi. En vain luota yhtä paljon kuin Toskalaan. Toki Kärppä pelaa heikossa joukkueessa. Tai sanotaanko, että heikosti puolustavassa joukkueessa.

Frank Nitti ei ole pelannut yhtä hyvin kuin Torinossa, koska se on mahdotonta. Kuten joku sanoikin, Kiprusoff on NHL:ssa maailman paras maalivahti, mutta kun Antero Niittymäki heitetään Leijonien maalille, hän on maailman paras.

Fredrik Norrena, Pietarsaaren lahja Turun Palloseuralle. Muista Ylösen akatemian kasvateista poiketen, Norre on helkkarin äkkipikainen. Sinuhe Wallinheimon ja Pasi Nurmisen kaltainen räiskyvä maalivahti. Joskus keittää yli, mutta ei niin usein kuin Sinkulla ja Nurmisella aikoinaan.

Jani Hurme. Ehkä katson mustavalkoisten lasien läpi, mutta jos pitäisi valita Hurmeesta ja Bäckströmistä, valinta olisi helppo. Jamppa on huikea. Ei siis syyttä huikea Jamppa. Potvinin nenän niistämisellä pitäisi päästä jo NHL:aan. Joka tapauksessa Hurme pelaa vielä show´ssa. Ensi kaudella todennäköisesti ja valitettavasti.

Bäckström on yllättänyt minut todella. Olin varma, että Nikke pelaa vain AHL:ssa, mutta sen sijaan onkin haastanut Manny Fernandezin tosissaan kisassa ykkösmolarin tittelistä. Vauhti todennäköisesti hyytyy, mutta saa hyytyä paljon, ennen kuin Nikestä tulee floppi.

Ja ne muut. En saa minkäänlaiseen järjestykseen. Näillä miehillä mennään.

Vaikka Kiprusoff, Toskala ja Lehtonen ovat Niittymäkeä nimekkäämpiä maalivahteja, maajoukkueen ykkösmaalivahdin tulisi olla Antsu niin kauan kuin kulkee ja itse haluaa. Näistä miehistä Niittymäki on ainoa Suomen Leijona.

Haastaa tosissaa Eschen ykkösmaalivahdin paikasta..

Vakavissasi väität, että Esche on Phillyn ykkönen?

 

[Väsyneet Kädet]

Lyhyesti oma listani:

1. Kipru
2. Toskala
3. Niittymäki
4. Lehtonen
5. Norrena
6. Toivonen
7. Bäckström
8. Wallinheimo
9. Hurme
10. Markkanen

Tähän olen ottanut huomioon tämän kauden esitykset, pelit maajoukkueessa (ja milloin ne on ollu) sekä oman subjektiivisen mieltymykseni.

 

[Raymond Pearl]

Aiempien esitysten perusteella tätä kautta painottaen:

1. Kipru
2. Toskala
3. Lehtonen
4. Niittymäki
5. Norrena
6. Markkanen
7. Bäckström
8. Toivonen
9. Hurme
10. Wallinheimo

Hurmeen osalta on todettava, että kotikisojen Ruotsi-pelin imurointi ja sen jälkeinen Aran "pöpö"-selittely on omissa mielikuvissani edelleen pahana varjona miehen yllä.

Edit: Kiprun takana on tasaista. Toskalan voittoprosentti NHL:n runkosarjassa viime keväästä tähän päivään alkaa olla jo niin huikeaa luokkaa, että hän ajaa sillä Lehtosen edelle.

 

[Jooqeri]

Laitoin nyt omatkin valintani esille:


1. Miikka Kiprusoff

- Sivuttaisliike on todella maailman paras, niinkuin Saku#11 jo sanoikin. Vaikka maajoukkueessa miestä ei ole näkynyt, niin silti on tällä hetkellä ykkönen. Tasaisuus valttia.

2. Vesa Toskala

- Tällä kaudella loistanut Toskala menee minun papereissani Lehtosen edelle tasaisuuden takia. Harmi vain, että San Josessa on myös toinen kova molari, Nabokov. Toskala ja Nabokov siis ovat vuorotelleet Sharks-maalissa.

3. Kari Lehtonen

- Vaivat jo historiaa! Tällä kaudella "Kärppä" on onnistunut hienosti Trashers-maalissa. Toki, pieni notkahduskin siihen sattui, mutta hyvin koonnut sen jälkeen itsensä. Kevyesti kisoihin, jos jaksaa ja motivaatiota löytyy.

4. Antero Niittymäki

- Olympiaturnauksessa osoitti, että hermot kestää. Tällä kaudella Philadelphian puolustus on ollut yksi syy siihen, miksi homma ei ole tällä kaudella toiminut odotetulla tavalla.

5. Fredrik Norrena

- Kukapa olisi uskonut vuosi sitten, että Norre on ison lammen takana. Ei kovin moni. Tasaisen varma ja pääkoppakin pitää. Mailapelissä kuudes kenttäpelaaja.

6. Niklas Bäckström

- Kärpissä tylsähkön varmasti pelannut Bäckström lähti poikkeuksellisen vanhana rapakon taakse, menoa se ei silti ole haitannut.

Kuuden kärki siinä. Onhan niitä kelpo veskareita Suomessakin paljon, eikä pelkästään NHL:ssä. Ja vielä muistutukseksi niille, joille Pro Hockey -lehti tulee, niin siihen ollaan pistetty NHL:n tämän hetken parhaat moket järjestykseen. Oikeusmurha, jos Kipper ei ykkösenä ole.

 

[Leuka]

Vakavissasi väität, että Esche on Phillyn ykkönen?

En nyt vakavissani mutta ei oo nyt älyttömän tarkasti seurattua pelimääriä Flyersissa, mutta viime vuonna oli ainakin vielä niin että Esche oli vielä ykkönen vaikka Niittymäki pelasikin hyviä pelejä.. Voi olla että tilanne on nyt muuttunut..

 

[Haidekkeri]

En nyt vakavissani mutta ei oo nyt älyttömän tarkasti seurattua pelimääriä Flyersissa, mutta viime vuonna oli ainakin vielä niin että Esche oli vielä ykkönen vaikka Niittymäki pelasikin hyviä pelejä.. Voi olla että tilanne on nyt muuttunut..

Esche oli ykkönen tosiaan ja oli täysi paska pleijjareissa. Samaan aikaan Niittymäki kulutti penkkiä. Tosin olkoon vain Esche ykkönen sitten tärkeissä peleissä, saadaanpahan Niittymäki MM-kisoihin.

 

[Grainger]

Niin, no en minä tiedä kumpi on ykkönen ja kumpi kakkonen, mutta tällä kaudella Niittymäki on pelannut 23 ottelua ja laskeskelin, ettei Eschelle kovin montaa jää.

Valmentajanvaihdoksen myötä Anterolla on mahdollisuus saada vastuuta tosipeleissäkin, kun Esche-fetissin omaava koutsi on vihdoin potkittu pihalle. Tosin tällä kaudella Phillya ei taideta jatkokinkereissä nähdä.