Onhan tuo ihan totta, mitä
@axe kirjoitti. Tyhjyyttä kumisevissa halleissa laidan paukuttaminen luo äänimaailman, joka ei nyt varsinaisesti ainakaan paranna leijonat.tv-lähetyksien jo muutenkin ankeaa katselukokemusta. Monissa halleissa kamera mikrofoneineen on ihan vaihtopenkkien päällä keskiviivan kohdalla. Toisaalta onhan se hienoa, että joukkuelajissa koko joukkue palkitsee kannustuksella hyvistä suorituksista. Noissa sarjoissa vaihtopenkillä istu...eikun seisovat pelikaverit ovat monesti lähes ainoita katsojia. En osaa sanoa siis, kumpi noista tärkeistä asioista on lopulta tärkeämpi. Otteluiden äänimaailma on ainakin tässä rammassa palvelussa sikäli tärkeää, että sitä kautta kuulee olennaista tietoa tarjoavia kuulutuksia ja tuuletuksista voi päätellä kuvan ulkopuolella syntyneen maalin.
Jos jatkan vielä vähän ketjun otsikon vierestä, niin ainakin Naisten Liigan otteluita katsoessa on välillä tullut mieleen, että tuo laidan paukuttaminen saattaa toisinaan kannustaa jopa joukkuepelin kannalta huonoihin ratkaisuihin. Jos vaihtopenkki tuulettaa aina kikkailuja tai harhautuksia, niin silloin esimerkiksi puolustaja saattaa lähteä hakemaan riskialtista harhautusta sen sijaan, että valitsisi turvallisen tylsän peliä edistävän syötön. Naisten sarjoissa ei tietenkään saa taklata, mutta poikien ja miesten sarjoissa "pommien" hakeminen voi johtaa myös siihen, että karvaaja pelaa itsensä tilanteesta ulos ja vastustajalle syntyy silloin tilaa jonnekin vaaralliseen paikkaan. Tietenkään kurinalaisissa ja hyvin valmennetuissa joukkueissa pelaajat eivät yleensä ota tuollaisia riskejä, mutta juniorikiekko on monesti monella tavalla viihteellisen kuritonta.
* * *
Palvelussa ja etenkin sen "videosoittimessa" on tapahtunut pientä hienosäätöä lokakuun aikana.
Jos poimisi vaihteeksi myönteisiä asioita alkuun, niin hyvä muutos on mahdollisuus valita videon toistonopeus neljästä vaihtoehdosta. Normaalinopeuden (1x) lisäksi vaihtoehtoina on puolinopeus (0.5x) ja kaksi korkeampaa toistonopeutta (1.5x ja 2.0x). Puolinopeus on hyvä lisä palveluun, jonka lähetyksissä ei näe tilanteista uusintana hidastuksia. Tuplanopeus puolestaan nopeuttaa tilanteiden etsimistä tallenteista, kun lähetyksissä ei ole pelikelloakaan. Suoraa ottelua katsoessa toiston nopeuttaminen on myös hyvä tapa ottaa suora lähetys kiinni, jos jää kelailemaan vaikka jotain maali- tai jäähytilannetta.
Toinen tervetullut uudistus on lähetystä tai tallennetta avatessa näkyvä mykistyskuvake. Muutos on kosmeettinen, mutta kuitenkin selkeä viesti katsojalle, että äänet on lähtökohtaisesti mykistetty ja ne pitää itse kytkeä päälle, jos haluaa kuulla jotain ääniä.
Soittimen huono uudistus on kelausmahdollisuuksien rajaaminen vain yhteen minuuttiin molempiin suuntiin. Palvelun käynnistyessä syyskuussa kelausvaihtoehtoja oli kolme molempiin suuntiin. Omasta mielestäni minuutti on monessa tilanteessa liian pitkä aika esimerkiksi taaksepäin kelatessa. Jos kelausvaihtoehtoja pitää olla vain yksi, niin esimerkiksi 15 sekuntia olisi parempi, koska sillä ei joudu katsomaan tilannetta uudestaan liian kaukaa, mutta parilla painalluksella pääsee silti tarvittaessa nopeasti kauemmaksikin. Pidemmät siirtymät pystyy tekemään myös lähetyksen aikajanalta.
Huomasin myös, että tietokoneella katsoessa näppäimistön sivunuolilla pystyy kelaamaan ottelua 3 sekuntia molempiin suuntiin. Valitettavasti kännykällä tätä mahdollisuutta ei näyttäisi olevan tai sitten en vain löytänyt oikeaa elettä. Todennäköisesti sama tilanne on tabletillakin katsoessa, vaikka en olekaan testannut itse tabletilla.
Uusimpana huomiona lähetysikkunan yläpalkkiin on ilmestynyt pahoitteluteksti nykivistä lähetyksistä. Latauspallo on kieltämättä kyllä tullut tutuksi varsinkin suorien lähetysten parissa. Tallenteet nykivät selvästi vähemmän, jos linkin takaa löytyy oikean pelin tallenne, eikä vaikka 8 tuntia pitkä video Tapiolan hallista, josta on sammutettu valot. Sellainenkin on tullut vastaan, kun yritti katsoa Naisten Liigan derbyottelua K-Espoo-HIFK seuraavana päivänä tallenteena.
Hyviin muutoksiin voinee laskea myös sen, että toimivien kameroiden määrä on selvästi kasvanut lokakuun aikana. Ainakin Naisten Liigassa taitaa olla nyt toimiva kamera jokaisen joukkueen kotihallissa. Käsitystä tukee myös palvelussa oleva listaus toimista kameroista. Jos laskin oikein, listalla on nyt 68 jäähallia, kun ensimmäisessä vaiheessa kamerat on asennettu 70 jäähalliin. Toimivalla kameralla tarkoitan tässä tapauksessa siis kameraa, josta on pystytty tuottamaan lähetys julkisesti katsottavaksi. Muuten ilmaus on kovin suhteellinen ja palvelusta kokonaisuudessaan on hyvin vaikea käyttää sanaa toimiva.
Yleisesti lähetyksiä vaivaa edelleen samat ongelmat eli mm. pelikello puuttuu, ääni säröytyy monessa hallissa ja etenkin tietyissä halleissa lähelle kaukaloa asennetun kameran liikkeentunnistus ei pysy mukana nopeissa suunnanmuutoksissa. Joissain katsomissani peleissä jopa puolet ottelun maaleista on tapahtunut näkyvän kuvan ulkopuolella. Tai siis sen julkisesti näkyvän kuvarajauksen ulkopuolella. Ymmärtääkseni kurinpidolla on käytettävissä koko nelinkameran muodostama panoramakuva kaukalosta. En tosin olisi yllättynyt, vaikka tuo kurinpidon laajempi näkymäkin olisi lisäominaisuus, jota ei ole vielä pystytty ottamaan käyttöön.
Nuo nelikameran eri kuvien liitoskohdat näkyvät muuten välillä hieman aavemaisina pelaajina tai tuomareina. Liikkeessä liitoskohtia ei huomaa, mutta jossain paitsion jälkeisessä aloituksessa, kun pelaajat ja tuomarit seisovat paikallaan, liitoskohta saattaa näkyäkin.
Reilun viikko sitten julkaistu
Jatkoajan juttu oli hyvä. Liitto on aiemmin omassa tiedottamisessaan vakuutellut, että viime kaudella kyllä testattiin järjestelmää ennen huhtikuista hankintapäätöstä. Jutusta käy kuitenkin ilmi, että testipaikkakuntia oli viisi, kamerat eri tekniikkaa ja systeemi on sittemmin siirretty vielä eri verkkoalustallekin. Ja kaikki tämä on selvinnyt liiton edustajille vasta vähän ennen tämän kauden alkua. Ei nyt ihan kaikista onnistuineinta projektihallintaa sen paremmin tilaajan kuin toimittajankaan osalta.
Vaikka kaikki olisikin sujunut hyvin, liitto otti silti järjettömän suuren riskin lopettaessaan Ruudussa aiemmin näkyneiden sarjojen (Suomi-sarja, Naisten Liiga, U20 SM-sarja jne.) näyttämisen enimmäkseen toimivaksi osoittautuneella alustalla siinä vaiheessa, kun oma uusi järjestelmä oli vasta rakenteilla. Kaikki uhkakuvat ovat käyneet toteen, kun palvelu ei toimi vieläkään suunnitellulla tavalla kaksi kuukautta sarjakauden alkamisen jälkeen ja sovitut lisäominaisuudetkin on laitettu jäihin, kun perusominaisuuksiakaan ei ole saatu vielä toimimaan.
Lokakuun puolivälin jälkeen on julkaistu liiton uusin
tilannekatsaus automaattikamerahankkeesta. Tilannekatsauksen perässä on julkaistu myös ohjeita joukkueille ja niissä kielletään muun muassa liitäntöjen tekeminen kameran mikseriin, vaikka sillä tavalla olisikin mahdollista selostus ottelulähetykseen.
Ainakin Ilveksen naisten lähetyksissä noita selostuksia nähtiinkin muutamassa ottelussa samaan tapaan kuin aiemmin Ruudussa oli useamman vuoden ajan. Lopulta 24.10. pelatussa Ilves-K-Espoo-ottelussa
kotijoukkueelta kiellettiin selostuksen järjestäminen vain muutama minuutti ennen ottelun alkua. Satuin olemaan itsekin paikalla katsomassa ottelua ja näin katsomosta, kun selostaja istui paikalla tyhjän panttina.
Yksi palvelun erikoisista ominaisuuksista tuli vastaan eilen Naisten Liigan RoKi-Ilves-ottelussa. Olen kuullut, että sama on käynyt jossain toisessakin ottelussa, mutta nyt satuin näkemään sen itsekin. RoKi sai rangaistuslaukauksen, josta ei syntynyt maalia. Siitä huolimatta lähetysgrafiikkaan merkittiin maali RoKille. Epäonnistunut rankkari näkyy
ottelulähetyksen ajassa 1:41:55 ja lähetysgrafiikan päivittyminen ajassa 1:42:43. Huvittavaahan tuossakin oli, että rankkariin johtanut tilanne näkyi hädin tuskin kuvan reunassa, kun kamera laahasi perässä.
Liiton tulospalvelun
otteluseurannassa näkyy kuitenkin ihan selvästi, että ajassa 48:12 tuomittu rangaistuslaukaus epäonnistui. RoKi teki hetkeä myöhemmin ylivoimamaalin, joka päivittyi lähetysgrafiikkaan toisen maalin muodossa. Se säilyikin siellä ottelun loppuun asti. Ottelu päättyi oikeasti 1-5, mutta leijonat.tv:n katsojalle saattoi jäädä käsitys, että ottelu päättyi 2-5. Mitäänhän tuo ei muuta vaikka sarjataulukon osalta, mutta alleviivaa kuvaa puuhastelusta. Tulospalvelukin sekoili viime viikolla, kun Naisten Liigan HIFK-TPS-ottelun viimeinen maali merkkaantui tilastoihin kahtena eri maalina, jotka syntyivät samassa ajassa. Virhe onneksi korjattiin melko nopeasti, mutta ei kuitenkaan niin nopeasti, etteikö liiton oma tiedottaja olisi ehtinyt jakamaan Naisten Liigan sometileillä tulospalvelussa näkyvää väärää lopputulosta.
Todennäköisesti tästä automaattikamerasekoilusta ei joudu kukaan vastuuseen, eikä kukaan taida muutenkaan oppia yhtään mitään. Toivottavasti palvelun perusominaisuudet saadaan kuitenkin mahdollisimman pian edes siedettävään kuntoon, koska nykyisellään hankkeelle asetetut tavoitteet eivät toteudu ainakaan palvelussa näkyvien merkittävimpien sarjojen osalta, vaan pikemmin palvelu vahingoittaa tässä kunnossa ollessaan niitä sarjoja.