Mainos

Leevi and The Leavings

  • 46 079
  • 147

-OO-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
En tosiaan ole kuullut, enkä haluaisi ikinä kuullatkaan. Göstan musiikki on itselleni niin tärkeää, ja Jani Wickholmin persoona niin vastenmielinen, että tuosta yhtälöstä ei voi syntyä mitään hyvää.

Ei ainakaan tuollaisella ennakkoasenteella... Jos on jo etukäteen päättänyt että ei pidä jostakin niin todennäköisesti ei siitä tule pitämään, koska ei edes anna itsensä pitää siitä.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Murheellisena olen seurannut tätä koko typerää tribuutti-projektia, mutta nyt tuli kyllä todellinen isku vyön alle: Jani Wickholm, tuo mitäänsanomattoman keskitien kuran kuningas, raiskaa kenties hienoimman kappaleen mitä suomen kielellä on koskaan tehty, eli Göstan Elina, mitä mä teen? Minkä takia? Mitä pahaa ihmiset ovat tehneet, että tuo pullamössö saa versioida tämän timantin?
Tribuuttilevyt ovat harvemmin erityisen kiinnostavia, vielä harvemmin taiteellisesti merkillepantavia. Näitä nyt tulee tasaiseen tahtiin. Suunnilleen jokaisen edesmenneen tai alalla riittävän pitkään roikkuneen artistin tuotannosta näyttäisi lopulta putkahtavan tribuuttitekele. Levyllä pääsevät sitten pätemään muutamat juhlakalun aikalaiset ja tietysti nuorempi polvikin. Genrerajoista viis, tai itse asiassa levymyynnin kannalta on järkevää että kunnianosoittajien kirjo kattaisi monenlaisia yleisöjä. Näin ehkä osa teinisuosikin fanittajista menee ja ostaa tribuuttilevyn sellaisen artistin tuotannosta joka ei muuten kiinnostaisi pätkän vertaa. Taiteellisesti arvioiden tällaiseen toimintaan liittyy tietysti riski: tribuuttikappaleen lopputulos saattaa olla yhtä hyvin tragikoominen perseraiskaus tai, harvinaisen onnekkaassa tapauksessa, tyylirajoja rikkova täysosumatulkinta.

Wickholmiin liittyen sen verran että näin hänet esiintymässä erään produktion yhteydessä jotain 1-2 vuotta ennen Idols-skabaa. Wickholm soitti kitaraa ja saattoi laulaa jonkin stemmankin sekaan. Mieleen jäi että soittimensa kaveri hallitsi hienosti, vaikutti hyvin tyylitajuiselta ja monipuoliselta muusikolta. En oikein osaa sanoa onko Wickholmin nyttemmin levyttämä musiikki sellaista jota mies on unelmoinut tekevänsä, veikkaanpa kuitenkin että ei.
 

Erik Loka

Jäsen
Tuota Viikatteen vetäisyä Teuvosta odotan kyllä innokkaimmin! Ja Maj Karman versio on myös kiinnostavaa kuulla, toisin kuin noiden Wickholmien ja Uniklubien kappaleet, joita tuskin voi tribuutiksi kutsua.

Levyhän ilmestyy siis marraskuussa, joten vielä hetken saamme odotella. Wikipedian mukaan vahvistamattomana kappaleena mukana saattaa olla myös
Tidjanin ja Marikon Onnelliset. Toivottavasti kuitenkaan ei.

Mitenhän tuo Mariskan tyyli muuten sopii Poikaan nimeltä Päivi?
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tässä toistaiseksi vahvistetut esittäjät/kappaleet:

Maija Vilkkumaa - Kerro terveiset lapsille

51 koodia - Kerro terveiset lapsille

Mitä mitä? Kaksi artistia esittää saman kappaleen? Vai onko jonnekin päässyt typo?

Maj Karma versioimassa renkutusta nimeltä Muotitietoinen? Kuulostaa aika karulta. Kyllähän tuo jopa sellaiselta tribuutilta vaikuttaa, että sen ostamista voisi harkitakin. Tosin varauksellisesti, ja ehkä vasta sitten kun hinta tipahtaa. Tähän mennessä hyllystä löytyy Siekkari-tribuutti, ja sieltä löytyi kyllä mielenkiintoisia tulkintoja...
 

Dynamo#79

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Huuhkajat, KD
Olenko sokea kun en löydä ketjusta tämän levyn julkaisuajankohtaa. Vai lieneekö se vielä hämärän peitossa?

Joka tapauksessa tämä lienee pakko-ostos.
 

kingstonwall

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Olenko sokea kun en löydä ketjusta tämän levyn julkaisuajankohtaa. Vai lieneekö se vielä hämärän peitossa?

Joka tapauksessa tämä lienee pakko-ostos.
7.11. ja levy tulee nimellä: Melkein vieraissa – Tribuutti Leevi & The Leavingsille
 

-OO-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Mitä mitä? Kaksi artistia esittää saman kappaleen? Vai onko jonnekin päässyt typo?

Suoraan Mutupediasta kopsasin tuon, eli en tiedä miten lienee asioiden oikea laita.
 

Ponto

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Tähän mennessä hyllystä löytyy Siekkari-tribuutti, ja sieltä löytyi kyllä mielenkiintoisia tulkintoja...

Erittäin epäonnistunut tämä Säkenöivää voimaa, tripuutti Sielun Veljille. Pahinta riman alitusta tuotti Tulenkantajat ja Petri Nykård. Itse taitelija Ismo Alangollekin on jäänyt paska maku suuhun tuosta levystä. Levy tuotettiin nopeasti ja artisteiksi valittiin sen ajan näkyvimpiä uniklubeja..
 

-OO-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Minusta Göstan biisit on sellaisia jotka jättävät varaa myös erilaisille tulkinnoille, siksi odotan että tämä tribuutti olisi parempi kuin esim. tuo Sielun Veljet -tribuutti, joka on esittäjille paljon kovempi pala purtavaksi. Neljä biisiä olen nyt kuullut tuolta Leevi-tribuutilta ja kaikki on omalla tavallaan varsin onnistuneita covereita, Olavi Uusivirran ja Paula Vesalan Pimeä tie, mukavaa matkaa jopa erinomainen.

Se on hyvä että albumille on valittu paljon hyvinkin erityylisiä artisteja/bändejä, jolloin mukaan tulee varmasti paljon erilaisia näkemyksiä. Itse odotan aika mielenkiinnolla esim. minkälaisen version Brightboy saa aikaiseksi Kyllikistä.
 

kakkonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
R.I.P.
 

Corkscrew

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
On kyllä joukossa mukana sellaisia artisteja, joiden ansiosta jää tämä levy osaltani hyllylle. Eiköhän noita asiallisia versioita sitten kuule radiosta tai jostain muualta, mutta en todellakaan osta levyä jolla Uniklubi, Jani Wickholm ja mahdollisesti jopa MC Mariko harrastelevat Gösta Sundqvistin teosten parissa. Siitä ei voi seurata mitään hyvää. Missä näiden tusina-artistien itsekritiikki lojuu?
 

-OO-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Nyt on Elements Musicin sivuilla kuunneltavissa kolme uutta otosta tuolta levyltä. Mariskan "yökerhojazz-versio" Poika nimeltä Päivistä on jopa yllättävän toimiva, ehdottoman positiivinen yllätys. Jani Wickholmin Elina, mitä mä teen? ei ollut yhtään pöllömpi sekään, vaikka Göstan tulkintaan tuosta biisistä kukaan ei voi yltää. Kolmas näyte on Nieminen&Litmanen, ja Tuhannen markan seteli. Tuo on jokseenkin mitäänsanomaton versio "urheiluruutu-biisistä", jonka olisi ihan yhtä hyvin voinut jättää tekemättä.
 

J.Petke

Jäsen
Ei kyllä istu yhtään Jani Wickholmin suuhun tuo Elina, mitä mä teen-kappale. Tuntuu jotenkin siltä että on aivan väärä sävellaji kyseessä sekä fiilis että kappaletta ollaan muutettu liikaa. Happoradion versio on ihan jees ja myös Mariskakin jotenkin yllättävän ok.

Yksi elintärkeä osa Leevien biisejä on mielestäni nuo äänenpainot miten laulut lauletaan, Mariska noudattelee Göstan mallia mutta Wickholm vetää liikaa omaa showtaan. Tokihan näistä kipaleista pitääkin tehdä oman näköisensä mutta ei pyhää pidä liikaa muuttaa. Ihan OK tähän asti.

Hiljaiseksi vetää:
http://www.youtube.com/watch?v=y5dXx-sZqP0
 
Viimeksi muokattu:

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ei oikein tuo Mariska sytyttänyt, vaikka positiivisella asenteella sitä yritinkin kuunnella. Jotenkin tuntui siltä, että tyttö veti laulun turhan laiskasti, eikä saanut mitään tarttumapintaa soittoon ja koko biisi ikään kuin kaatui itsestään eteenpäin. Pitää kokeilla vielä jokunen kerta kuulostella, mutta en ole kovinkaan luottavainen.

Jani Wickholm ja Happoradio ovat aika peruskamaa. Happoradion vedosta yllätyin jopa hieman positiivisesti, odotin sieltä nimittäin hirveää perusjumputusta. Ei tuo nytkään mikään musiikin riemuvoitto ollut...
 

V-man

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
On kyllä joukossa mukana sellaisia artisteja, joiden ansiosta jää tämä levy osaltani hyllylle. Eiköhän noita asiallisia versioita sitten kuule radiosta tai jostain muualta, mutta en todellakaan osta levyä jolla Uniklubi, Jani Wickholm ja mahdollisesti jopa MC Mariko harrastelevat Gösta Sundqvistin teosten parissa. Siitä ei voi seurata mitään hyvää. Missä näiden tusina-artistien itsekritiikki lojuu?

Uniklubin veto kyseisellä levyllä on mielestäni ihan hyvä, vaikken kyseisestä orkesteristä muuten pidäkkään (Uniklubista siis). Sama homma 51-koodin Pohjois-Karjalan kanssa. Sen sijaan mm. eniten etukäteen odottamani Viikatteen versio Teuvosta on mielestäni huono cover, sillä se on täysin samanlainen kuin alkuperäinenkin versio. Mielestäni coveriin täytyy tuoda jotain omaa ja mielellään niin paljon, että biisi on "aivan uusi" eli vaikka olisi kuinka kyllästynyt alkuperäiseen versioon, niin coveria jaksaa silti kuunnella.

Parhaiten tässä coveroinnin vaikeassa taiteenlajissa ovat mielestäni tällä kertaa onnistuneet Timo Rautiainen, Uusivirta & Vesala, Kemopetrol, Maj Karma, radiossa puhkisoitettu Happoradio sekä muutamat muut.

Vaan oli se Gösta sitten melkoinen tunnelmataikuri. Leevi & Leavingssia ei pysty kuuntelemaan kovin kauaa putkeen, koska biiseissä on niin uskomattoman surullinen fiilis. Kun kuuntelee putkeen vaikkapa "Kerro terveiset lapsille" ja "Pimeä tie, mukavaa matkaa" niin meinaa väkisinkin tulla tippa linssiin ja on pakko vaihtaa levylautaselle jotain kevyempää tai vähintäänkin laittaa "Esa Pakarisen näköinen nainen" tai "Kaupungin tavoitelluin poikamies" soimaan :)
 

mikse

Jäsen
Suosikkijoukkue
Juniorijääkiekko
Vaan oli se Gösta sitten melkoinen tunnelmataikuri.

Nimenomaan.

Eipä oikein mulle iskeneet nuo coverit. Se vaan vaatii Göstan vetämään omat rallinsa, jotta ne olisivat juuri "niitä." Kokeilaan silti vielä pari kertaa.
 

pata13

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Lajinsa Viimeiset, Polk High
Joo onhan se niin, että biisi on useimmiten parhaimmillaan alkuperäisen esittäjänsä esittämänä. Liekö tähän syynä biisin henkilökohtaisuus alkuperäisesittäjää ajatellen vaiko vain kuuntelijan tottumus, sitä en osaa sanoa. Ehkä molempia tapauksesta riippuen.

Melkein vieraissa- levyllä on kuitenkin mielestäni kiistatta jopa erinomaisia tulkintoja ja versioita Leevin mahtavasta tuotannosta. Levystä kuultaa läpi aito paneutuminen coverointiin. Eniten miellyttää Brightboyn "Kyllikki", vähiten ehkä Uniklubin minun makuuni hieman sekavahkosti esitetty "Koko talvi kesämökillä".

Jokseenkin jopa yllätyin koko levyn tasosta sillä en millään muotoa uskonut esimerkiksi Jani Wickholmin kykenevän esittämään Leevin musiikkia välttävää paremmin. Liekö sitten niin että Leevin sanoma biisien sisällä oli niin vahva ja kansanläheinen, että meistä jokaisen on helppo ymmärtää ja kokea kappaleet. Tämä helpottanee myöskin coveroinnin onnistumista.

Hyvällä maulla tehty levy, joka ei vie Leevin tuotannosta mitään pois. Päinvastoin.
 

Tpip

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, L'equip blaugrana, La Albiceleste, Raiders
Hyvällä maulla tehty levy, joka ei vie Leevin tuotannosta mitään pois. Päinvastoin.

Juurikin näin, hieno kunnianosoitus Göstalle ja Leevi & Leavingsille. Ei tässä ole lähdetty edes kilpailemaan siitä, pystyykö vetämään paremmin kuin alkuperäinen versio, vaan vedetty käsi lippaan ja tehty kunniaa. Ja onnistettu siinä mielestäni varsin hyvin.

Itselleni toimii ehkä parhaiten Egotripin, Mariskan ja juurikin Brightboyn tulkinnat. Ja tietysti Niemisen ja Litmasen hulvaton tuhannen markan seteli.
 

ilman sukkia

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Olavi Uusivirran ja Paula Vesalan Pimeä tie, mukavaa matkaa jopa erinomainen.
Mariskan "yökerhojazz-versio" Poika nimeltä Päivistä on jopa yllättävän toimiva, ehdottoman positiivinen yllätys.
Olin todella epäileväinen koko tribuutin suhteen Egotripin vedosta johtuen.
Kaksi yllä mainittua kappaletta ovat yllättäneet todella positiivisesti. Poika nimeltä Päivistä en erikoisemmin ole orginaalista pitänyt, jostain kumman syystä Mariskan tulkitsemana kestää kuuntelua.
Joku tuossa jo mainitsikin ylempänä että kun kuuntelee Leevien pari synkempää viisua pitää kaivaa joku hauskempi ralli väliin.
 

Crapbag

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, NY Rangers, Southampton, Fc Jazz, A's..
Jokseenkin jopa yllätyin koko levyn tasosta sillä en millään muotoa uskonut esimerkiksi Jani Wickholmin kykenevän esittämään Leevin musiikkia välttävää paremmin. Liekö sitten niin että Leevin sanoma biisien sisällä oli niin vahva ja kansanläheinen, että meistä jokaisen on helppo ymmärtää ja kokea kappaleet. Tämä helpottanee myöskin coveroinnin onnistumista.

Hyvällä maulla tehty levy, joka ei vie Leevin tuotannosta mitään pois. Päinvastoin.

Tuli itsekin nyt kuunneltua koko setti kahteen kertaan läpi ja pakko yhtyä näihin kommentteihin. Pitkästä aikaa joku levy "puhutteli". Vaikka kuuntelen originaalia Leeviä todella usein, niin esim. pimeä tie, mukavaa matkaa veto hyvien tulkitsijoiden toimesta sai miltei karvat pystyyn.

Jopa Wickholmin Elina saa synninpäästön. Viikatteen Teuvo tosiaan on vähän liian lähellä alkuperäistä, vaikka hyvä veto onkin. Etenkin biisin alussa paukkuvat "peltitynnyrit" sai hymyn suupieliin.

Lähestulkoon loistavaksi nostaisin etenkin Timo Rautiaisen ja Mariskan, erittäin hyviä Brightboy, 51 koodia, Uniklubi ja Stella. Joku saattoi jo unohtua, esim. kappaleen nainen toiselta planeetalta esittäjää en muista millään, vaikka ihan hyvä veto onkin.

Eniten radiossa soineet Happoradio ja Egotrippi ovat taas minun mielestäni hivenen mitäänsanomattomia esityksiä, tosin biisejä jotka eivät herätä muutenkaan niin suuria tunteita mitä Göstan tekeleet parhaimmillaan.

Kaikkiaan mielenkiintoinen levy ja jopa onnistunut coveri. Onneksi Gösta ehti tekemään tätä matskua niin mahdottoman paljon. Jos mikään muu ei saa suomalaista miestä kyyneliin, niin pieni tunnelmointi joskus yksinään kynttilän valossa, syksyn pimeillä ja vapaavalintaisen alkoholiannoksen kanssa (tai ilman) on omiaan. Göstan tekstit kyllä elää ja koskettaa, aina.
 

vilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kauhajoen Karhubasket
On tullut nyt kuunneltua useampaakin kertaan noita Melkein vieraissa levyn kappaleita ja olen tyytyväinen levyn tasoon. Yleensä suhtaudun varauksella näihin Leevien kappaleista tehtyihin covereihin niin kuin tähänkin suhtauduin aikoinaan mutta tämän levyn kohdalla se oli turhaa. Mielestäni paras cover on Uniklubin versio kappaleesta Koko talvi kesämökillä. Poikkeuksellisesti kuin useammat muut kuuntelijat olen hyvin tykästynyt tuohon kappaleeseen ja sitä tulee kuunneltua usein. Tuollainen vauhdikkaampi tulkinta kyseisestä kappaleesta todella toimii ja on ainoa cover mikä on parempi kuin alkuperäinen. Onhan tuolla levyllä myös toki muitakin hyviä tulkintoja kappaleista. Ensimmäisinä mieleen tulevat Teuvo, Pohjoisen taivaan alla ja Unelmia ja toimistohommia ja tuo pimeä tie. Ainoa kappale oikeastaan mikä kuullostaa hirveältä on Ville Leinosen kipale.
 
Suosikkijoukkue
TPS, LFC, FCB, Sens
On tullut nyt kuunneltua useampaakin kertaan noita Melkein vieraissa levyn kappaleita ja olen tyytyväinen levyn tasoon... Mielestäni paras cover on Uniklubin versio kappaleesta Koko talvi kesämökillä.

Kyllä hyviä versioita klassikoista on levyllä useita. Juuri tuo uniklubi vähän pelotti ennakkoon, kun ei ko. bändin tuotanto ole koskaan tippunut yhtään, mutta tätyy myöntää, että biisi on yksi levyn kohokohdista. Toinen kunniamaininnan arvoinen veto on Koodien Pohjois-Karjala.
 

ISH

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, HIFK, Arsenal
Täytyy häpeillen myöntää että enpä ollut koskaan nähnyt Göstaa tämännäköisenä (YouTube-linkki, Poika nimeltä Päivi).

Vaan kuten varmaan suurin osa meistä, tälläisenä (parrakas Gösta).

Tulee jotenkin oudot vibat kun tuota videota katsoo, biisi on niiiin tuttu mutta sitä laulaa alle 30-vuotias siloposki. Huoh.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös