Jossei muuta, niin ihan uudella tunteella on Korppari mukana. Aikaisemmin Korpikoskelta ei tuntunut virkamiestuuletusta räväkämpää iloa heruvan, oli maali kuinka tärkeä tahansa, mutta tänäänkin, syyskuisena iltana, Korpikoski pomppi kuin nuori ja villi varsa Pullin tehdessä (laittoman) maalinsa. Jatkoajalla Korpikoski papatti vaihtoaitiosta käsin kiukkutaaro-Reunaselle, ja viiden sekunnin kuluttua kiekko on Lukon maalissa, eikä Reunanen ollut asiassa vähiten syytön pelaaja.
Kivahan Korpikoskea on kentällä katsella, kun selvästi pelaaminenkin on kivaa.