Mitähän tästä sanoisi...eka erä oli Suomen paras näissä kisoissa, ajatellen paketin tiiviyttä. Hyökkäyksiinlähdöt rullasivat ja viisikkopuolustus oli aktiivista, hyökkääjät tekivät työtä alaspäin ja pitivät keskialueen tiiviinä. Kiekko liikkui nopeasti, pakki-pakki -suunnassa omalla alueellakin, kaveri oli aina lähellä eikä suurta hätää ollut missään vaiheessa.
Toisesta erästä alkaen alko pikkasen olemaan hakemista, mites se Suhonen asian tiivisti: tilanteita syntyy vailla päämäärää. Suomen peli alko olemaan suurpiirteisempää, hyökkäyksiinlähdöt hidastuivat, jämäkkyyttä puuttui ja huolimattomuutta ilmeni. Pelisysteemistä lipsuttiin ja tilanteet puuroutuivat keskialueelle tai päätykiekkojen heitot ajoitettiin väärin.
Voitto kuin voitto. Viuhkola ehkä jämäkin kaikista ykkösen keskellä kokeilleista senttereistä. Riparimaali ja hieno yksilösuoritus siirretyn rangaistuksen aikana. Otti ihan hyvin aloituksia, oli koko ajan pelin sisällä, pelasi hyvin alaspäin. Päätymyllyissä triolla oli ajatusta, joskin hieman tämänkin ketjun peli ailahteli hyvän alun jälkeen. Huominen peli on parempi testi, kuten koko joukkueelle. Ketjun pitää löytää se jyvä jolla kiekko viedään tiiviissä rintamassa alueelle, kontrataan vastaan ja luodaan ylivoimalla tilanteita terävillä syötöillä.
Hentunen oli pirteällä pelipäällä, haki hanakasti paikkoja ja laukoi terävästi. Ruutu hieman Pärssistä kulmikkaampana pelaajana syö hieman tehoja kulmamyllystä. Pelikäsitys ei aivan riitä siihen kiertelyyn ja kiekon siirtelyyn, mistä teletapit tunnetaan. Kuitenkin, teki paljon pieniä asioita oikein, teki tilaa ja likasta duunia. Sai syötön Hentusen maaliin, ollen myös maskimiehenä. Samalla lailla laittoi kroppaa likoon taistelualueella Viuhkolan 3-0 maalissa. Että jos jotenkin ymmärrän vaikkapa Suhosen kritiikin tässä ketjulottokokeiluissa -olisihan se optimaalista että palikat olisivat olleet jo tänään paikoillaan- niin sitä en ymmärrä, miksei pelaajalle voi antaa krediittiä sillon kun sen aika on. Jakke hoiti tänään ruutunsa kolmosen laidalla.
Koivun vitjan toivoisi saavan onnistumisia ja peli-iloa. Hieman epätasapainoinen esitys, vaikka Miettinen tasoaan hieman nostikin. Koivu on mielestäni niitä harvoja pelaajia, jotka kykenevät taidolla ja voimalla leikkaamaan keskustaan ja runnomaan itsensä maalintekopaikoille. Yks-yhtä vastaan aina vaarallinen.