Henry Killer joka asui pienessä yksiössä Lontoon laitakaupungilla oli syvästi huolissaan heräisikö hän aamulla tyttö-ystävälleen Olgalle ostamaan omenia. Henry oli kasvanut puutarhurin poikana ja joutunut lapsesta asti omenien kanssa tekemisiin, ollut valmistamassa hilloa,mehua mitä hyvänsä survoksista lähtien! Niinpä hän suoraan sanottuna inhosi kaikkea mikä liittyi omeniin,hänen tyttö-ystävänsä Olga taas ei saanut millään päiväänsä käyntiin ilman tuhtia hedelmä annosta, Henry oli kiihkeän seurustelun alkuvaiheissa totuttanut tyttöystävänsä huippu palveluun,ja niinpä Olgalla oli joka aamu ihanat omenat odottamassa pöydällä kello kahdeksan.Henry oli nukahtanut, ja heräsi säpähtäen kovaan ulkoa kuuluvaan aasin kiljuntaan,mitä kello on hän ajatteli, katsottuaan suureen seinällä olevaan sydämmen muotoiseen
kelloon, hän kauhistui. Kello oli puolikahdeksan ja omenoista ei ollut tietoakaan. Henry syöksyi ulos ja juoksi
pitkin askelin(A la Martti Vainio) kohti toria, kauhukseen hän huomasi että omena tiskin luona oli valtava ihmispaljous! Aikaa ei ollut hukattavana ollenkaan kello oli kymmentä vaille kahdeksan!! Nyt on hyvät neuvot kalliit!
Henry teki nopean ratkaisun, hän huusi
"varokaa eläintarhan leijona on päässyt irti". Ihmiset säntäsivät kauhistuneina karkumatkalle, ainoastaan omena-myyjä jäi paikalleen,
myyjä kohotti katseensa ja kysyi "mistä
tiesitte että olen entinen leijonankesyttäjä". Henry katsoi hetken myyjää ja sanoi saisinko puolikiloa omenoita ja nopeasti!!
PS.Siinä alustus joka puuttui.....