Mistä minä tiedän mitä joku yksittäinen jakeluautokuski asiasta ajattelee. He ovat kollekstiivisesti valinneet henkilöt edustamaan heitä ja nämä edustajat sitten päättävät, että onko tukilakot heidän intressien mukaisia. Ja eihän tämän Jussin ole edes pakko lakkoon osallistua jos ei halua.
Nyt on aloja, joissa ay-liike kykenee halvaannuttamaan yhteiskuntaa näillä "kaveria ei jätetä" sopimuksilla. Mitä luulet, onko Jussi Jakeluautonkuljettaja tyytyväinen, kun joutuu olemaan lakossa muutaman päivän siksi, että LSG:n porukalle ollaan ns solidaarisia.
Tukilakot pitäisi olla laittomia jos tukilakkoon osallistuvat ovat voimassaolevan TESsin piirissä.
Ja laittomien lakkojen korvausperuste pitäsi olla sama kuin missä tahansa muussa vahingontekocasessa eli korvaat aiheutetut välittömät ja välilliset vahingot. Jos minä heitän omenan auton ikkunasta sisään niin minä maksan vähintään ikkunan uusimisen, mahdolliset siivouskustannukset ja mahdolliset korvaavan kulkuvälineen kustannukset, minkä vitun takia nämä yhteiskunnan loiseläimet selviävät joillain naurettavilla, todellisuudesta täysin vieraantuneilla, korvauksilla aiheuttamistaan vahingoista?
Vittu mitä paskaa.
Mistä minä tiedän mitä joku yksittäinen jakeluautokuski asiasta ajattelee. He ovat kollektiivisesti valinneet henkilöt edustamaan koko ammattikuntaa ja nämä edustajat sitten päättävät, onko tukilakot heidän intressien mukaisia. Ja eihän tämän Jussin ole edes pakko lakkoon osallistua jos ei halua.
Henk koht en näe ongelmaa, jos Lissu neuvottelee itselleen x euroa ja Hellu Y eiroa kuukausiliksaa. Ei se palkanaksu nyt ihan niin rakettitiedettä ole. Ja jos ajatellaan päivärahoja esim, niin ne ovat lisiä jotka pystytään laskemaan ihan helposti tehtyjen työmatkojen mukaan.
Ymmärrän toki, että monet haluavat pitää kiinni kollektiivisesta sopimisesta, mutta kun se ei ole nykypäivää.
Ai että lakko on aina loppujen lopuksi vapaaehtoinen valinta? Mites sitten se tuolla aiemmin esillä ollut palkkaneuvottelu? Meinaan jos joku haluaakin itse neuvotella palkkansa niin miksi hänet pitäisi pakottaa tyytymään edustajien neuvottelemaan tulokseen?
Mutta taitaa nyky-Suomessa olla yhä niin, että jos et ole lakossa niin kohta on ay-aktiivit kurmuuttamassa.
Alkuperäisessä dana77:n asiayhteydessä tuo asiantuntija on hänen töihin palkkaamisestaan vastuussa oleva taho, ja työsuhteen aikana esimies. Muulla asiantuntemuksella kun ei tuossa tilanteessa ole todennäköisesti väliä. Oli pääteltävävissä, ettei dana77:n työ liity suomen kielen sensorointiin, vaan haettu substanssi on aivan muualla. Työssä menestyminen vaatii kuitenkin niin korkeatasoista suomen hallintaa, että tätä voisi kutsua puheilmaisuna "täydelliseksi". Käytännössä kyse on äidinkielen tasoisesta suomen taidosta, siten kuin akateemiset opinnot suorittaneen henkilön voidaan kohtuudella odottaa kieltä hallitsevan. Tosin yhä useammin Suomessa toimivan yrityksen palveluksessa voi toimia hyvällä englannin taidolla, hallitsematta lainkaan suomea.Minä rohkenen epäillä, että yliopiston puheviestinnän opettaja ei ole ihan johtava suomen kielen asiantuntija.
Käytännössä kyse on äidinkielen tasoisesta suomen taidosta, siten kuin akateemiset opinnot suorittaneen henkilön voidaan kohtuudella odottaa kieltä hallitsevan.
Ota huomioon tuon työn luonne. Kaukolentoja, kotimaan lentoja, Euroopan lentoja, työpäivien pituudet vaihtelevat, päivystystä, pyhätöitä, yötöitä, aamutöitä, iltatöitä, yöpyviä lentoja, koulutuspäiviä jne ja kaikkiin näihin liittyy vielä erilaisia viranomaismääräyksiä mm lepoajoista, viikkotyöajoista jne. Noissa sopimuksissa pitää sopia pirun monta yksityiskohtaa. Jos jokainen sopii nuo yksityiskohdat omalla tavallaan, niin siinäpä sitä soppaa riittää.
Väitän, että olet pihalla - perustelu, edes Finnairin johto ei missään tilanteessa ole ehdottanut yksilöllisiä sopimuksia.
Toki on todettava, että nuo nykyiset sopimukset ovat todella monipolvisia eli niitä kyllä voi selkeyttää ja yksinkertaistaa. Mutta itse sopimuskulttuuri on jatkossakin varmasti kollektiivinen sopiminen.
Norski, Ryanair yms. terveemmän kulurakenteen yhtiöt huohottavat Suuren Kotimaisen selän takana ilman vuosikymmenten aikana kerättyä läskiä niskassaan Finnairin (työntekijöiden) yrittäessä samalla pitää epätoivoisesti kiinni menneiden aikojen saavutetuista eduista.
13:ta lentoyhtiötä ja nimenomaan niiden henkilöstöjen kulurakennetta vertailleessa tutkimuksessa ilmeni, että finnairin henkilöstökulut työntekijää kohden vuodessa ovat keskímäärin 63 000€. Terveemmän kulurakenteen norski sen sijaan maksaa työntekijälleen keskimäärin 95 000€ vuodessa. Hassua.
Itse asiassa finnairillahan työvoima ei ole operatiivisella puolella ollenkaan kallista. Erään finnairin lentäjän kanssa viime viikolla jutellessani lakosta ja aiheesta muutoinkin oli lentäjän mielipide asiaan melko selvä. Sanasta sanaan en voi lainata tähän kun en muista mutta viesti oli pääosin se, että firmalla on töissä satoja henkilöitä (lentäjän termi "v*tun läskit") jotka istuu toimistossa työhön nähden huomattavasti liian isolla palkalla ja "ei niille kukaan mitään voi kun ne siellä suojelee toisiaan".
Mun silmiin ongelma on siinä, että aina ollaan menemässä samojen ihmisten lompakoille säästöjen nimissä. Viimeksi emäntien säästöt meni johtajien stay-bonuksiin. Johtajillehan pitää maksaa taloon tullessa änärityyliin allekirjoituspalkkiot, vuositasolla palkka, joka liikkuu sadoissatuhansissa ja sitten vielä "oothan jatkossakin meillä töissä"-100 000€ bonus, että saataisiin kaverit pysymään talossa. Ja toki jos oot oikein paskasti hommasi hoitanut ja saat monoa, niin tulee joku kultainen puristus ja viimeinen parisataatonnia pois vietäväksi. Sitten vielä päälle firman päivänvaloa kestämättömät asuntomuilutukset...Tällaisten asioiden äärellä tuntuu, että onko nyt ihan moraalisestikaan oikein mennä repimään säästöjä sieltä, missä porukka oikeasti tienaa rahansa tekemällä töitä yhtiön hyväksi, uhraamalla vapaa-aikaansa olemalla töiden takia ulkomailla jatkuvasti, konttaamalla lentokoneen ruumassa painien samsonite armeijan kanssa klo 03 aamuyöllä jne jne.
Esimerkiksi SAS (jonka kustannus / työntekijä oli muuten jotain 106 000€, eli melkein tuplat finnairin vastaavaan) halusi alkaa neuvottelemaan henkilökunnan palkoista, niin mitä tekee johto? Ilmoittaa kärkeen alentavansa omia palkkioitaan 15%. Tällaisessa tilanteessa tulisi ainakin itselleni mieleen, että johto on samoissa talkoissa ja saattaisin jopa ajatela, että miksei meidän muidenkin palkoista voisi neuvotella jos tilanne sellaista vaatii.
.Parhaimmillaan reissaan 5-6 viikkoa peräkkäin niin että käyn viikonloppuna kotona kääntymässä. Mutta saan siitä just niin hyvän korvauksen kun olen pyytänytkin. Tosin työnantajakin on ihan muualta kuin Suomesta.
No ainakin itse vastaavassa tilanteessa sanoisin, että ei käy, lähden pois firmasta jos näin tapahtuu. Olen taloon tullessani sopinut palkasta ja muusta ja mikäli työnantaja väkisin pyrkisi ehtoja muuttamaan, luultavasti purkaisin sopimukseni. Toisaalta en missään nimessä ryhtyisi esimerkiksi lakkoilemaan, jotta saisin lisää palkkaa. Tietenkin teen hommia sillä korvauksella josta olen alussa sopinut. Jos nämä ehdot eivät minua miellyttäisi, en olisi sopimusta tehnyt. Tämä on minusta yksinkertaista. Työsuhde on kuin parisuhde, jos toista osapuolta ei kokonaispaketti kiinnosta, ei suhdetta kannata jatkaa. Ehkä poikkeuksena voisi sanoa, että kuten parisuhteen aikana, voi myös työsuhteen aikana tulla jommalle kummalle osapuolelle vaikeita elämäntilanteita ja silloin voidaan tiettyyn rajaan asti joustaa omista tarpeista, jotta päästään vaikeiden aikojen yli. Loputtomasti ei kuitenkaan voida mennä pelkästään toisen osapuolen ehdoilla.Kysymys kuuluukin, että miten suhtautuisit siihen, että työnantajasi syyskuussa ilmoittaa, että itseasiassa tuo sopimuksesi onkin väärin tehty, teetkin eri hommia, kuin tuossa on sovittu. Olemme päättäneet, että marraskuun alusta noudatamme sinuun uutta sopimusta. Älä huoli uusi sopimus on kuitenkin edelleen kilpailukykyinen. Ja kun tutustut uuteen sopimukseen, siellä onkin kokonaisuutta tarkastellen noin -20-30% pienempi kokonaiskorvaus.
13:ta lentoyhtiötä ja nimenomaan niiden henkilöstöjen kulurakennetta vertailleessa tutkimuksessa ilmeni, että finnairin henkilöstökulut työntekijää kohden vuodessa ovat keskímäärin 63 000€. Terveemmän kulurakenteen norski sen sijaan maksaa työntekijälleen keskimäärin 95 000€ vuodessa. Hassua.
Tietenkin lakkoon osallistuminen on lopulta yksilötason valinta. Tosin jos se valinta kohdistuu siihen, että ei osallistu lakkoon, niin voi saada fudut liitosta.
Tietysti myöskin jokainen työntekijä saa neuvotella työnantajan kanssa palkastaan. Liittotasolla sovitaan vain minimiehdoista ja -korotuksista.
Varmasti näin. Mutta onko tässä huomiotu se että Norjassa palkkataso on jokseenkin Suomea korkeampi? Jokin erittely eri ammattiryhmien välillä / yritys olisi mielenkiintoista nähdä.
Voi saada kaikenlaista muutakin painostusta ja suoranaista henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa osakseen. Ihan riippumatta siitäkin että onko edes liiton jäsen.
Sen verran paljon on saanut seurata näitä työntekijäpuolen painostuskeinoja että ei siellä mitään vapauksia ole valita että osallistuuko hidastustoimiin, mielenilmauksiin tai muuhun perseilyyn. Joko on mukana tai sitten on sairaslomalla.
Kyllä liiton miehet ne neuvottelut valitettavasti estävät kun saavat selville että joku omalla panoksellaan osoittaa olevansa muita arvokkaampi työntekijä.
Pistää miettimään, että kenen etua tällaisen systeemin ylläpitäminen palvelee?
Siitä minulla ei ole tietoa mitä tutkimuksessa on huomioitu, muuta kuin se, mitä työntekijä firmalle maksaa. Ja ei kait tuolla nyt pitäisi olla merkitystä sinänsä onko jossain maassa korkeampi palkkataso kuin jossain toisessa maassa.
Lentoemäntien edellisen lakon aikana esimiesten lisäksi töihin meni reilu parikymmentä purseria/lentoemäntää. Näistä muutama oli liiton jäsen. Kyseiset henkilöt ovat jatkaneet lakon jälkeen töissään, alun kyräilyä (kuukauden verran) lukuunottamatta heitä ei ole sen kummemmin kyräilty, kiusattu, uhkailtu tai muuta. Ihmetystä kyllä herätti se, että rikkurit kyräilivät työntekijöitä ja mm. näyttivät töihin mennessään miehistöautosta keskisormea lakkovahdeille - vaikka lakkovahdit vain seisoivat portilla pakkasessa. Suuri osa ei kuulemma enää edes muista, ketkä olivat rikkureita. Asiat unohtuu. Tuolla se vieläpä johtuu pitkälti siitä, että miehistöt vaihtuvat päivittäin ja ihmiset eivät edes tunne kaikkia kollegoitaan. Lentoemäntiä siis lähes 2000 (1600 suomalaista, 400 aasialaista).
Väittämäsi mukaan siis rikkurit saavat turpaansa, mutta ainakin Finnairilla he pääsevät ylemmiksi toimihenkilöiksi.
Noista "potkut perseeseen"- jutuista, jotka näissä ketjuissa aina pomppaavat esiin, voisin todeta, että ainakin näissä tapauksissa yhtiö ei halua päästä näistä nykyisistä työntekijöistä eroon. Yhtiö on itse moneen kertaan todennut, että on tyytyväinen henkilöstönsämtekemään työpanokseen. Kyseessä ei ole siis erottamispyrkimykset. Ilman näitä työntekijöitä homma seisahtuisi, nytkin mennään jo sillä rajalla, että työntekijöitä ei ole tarpeeksi.
erku kirjoitti:Heh. Mihin tämä väite perustuu? Itse olen ainakin neuvotellut palkkani suuremmaksi kuin TES:in perusteella kuuluisi. Ei ole tullut liiton pomot keskeyttämään neuvotteluita. Ja mitä nyt olen keskustellut eri ihmisten kanssa, niin en ole kyllä mikään poikkeus tai harvinaisuus. Koskaan en ole kuullut liiton miesten sabotoivan työntekijän ja yrityksen välisiä neuvotteluita niin, että työntekijä kärsisi siitä. .
erku kirjoitti:No kai se on selvää, että työntekijät noin keskimäärin kokevat nykyjärjestelmän hyväksi. Tokkopa muuten järjestäytymisaste olisi näin suuri kuin se nykyisellään on. Kyllä historiassa on riittävästi esimerkkejä siitä, että yksi työntekijä ei pidemmän päälle ole tasavertaisessa neuvotteluasemassa tuotannonvälineiden omistajaa vastaan. Järjestäytymällä työntekijät ovat pidemmällä aikavälillä paremmin saaneet ajettua omaa etuaan, siitä tuskin on kenelläkään eriävää mielipidettä. Mikään järkisyy ei puolla sitä, että tilanne olisi lähitulevaisuudessa erilainen. Toki tajuan, että lähinnä vain yritysten intressejä puoltavat oikeistolaiset haluaisivat nykyjärjestelmän romuttaa, koska se olisi heille ainakin jollakin aikavälillä hyödyllinen ratkaisu. .