Vanha aihehan tämä, mutta taas mennään.
Äänen tekeminen ei ole itseisarvo. Jos olisi, voitaisiin lärpyttää joka matseissa tai jakaa vaikka torvia, räikkiä, pillejä, rumpuja tai vaikka megafoneja joka matsiin. Tyylillä ja kulttuurilla on kuitenkin itselleni (ja ilahduttavasti myös usealle muullekin ketjussa) merkitystä.
En allekirjoita ketjun pessimistien väitteitä, joiden mukaan ainoa tapa lahtelaiselle taputtaa katsomossa on sponsorilogoilla ryyditetty pahviläpyskä. Tälläkin kaudella yleisö on paikoin ollut hyvin kannattajakatsomon tahdin mukana. Ajat ja kulttuurit muuttuu pikkuhiljaa. Eihän täällä tai muuallakaan Suomessa 20 vuotta sitten voitu kuvitellakaan nykyisen kannattajakatsomon mukaista toimintaa hallissa. Lärpyttimien käyttö ei myöskään välttämättä edistä taputtamiskulttuuria, kun ihmisille opetetaan, että tarvitaan kättä pidempää, jotta uskaltaa tai "saa" aktivoitua.
Tuhatlukuiset lärpyttimet muuten hukuttaa kannattajakatsomon äänenkäytön täysin alleen. Hyvänä esimerkkinä matsi Kuopiossa tänään. Kyllä ne siellä Kuopiossakin yrittää pitää meteliä kannattajakatsomo(i)ssa. Aktiiviselle äänenkäyttäjälle tämä on pahimmillaan todella turhauttavaa ja motivaatiota tappavaa.
Lopuksi vielä aivan puhtaasti anekdoottinen huomio: lärpyttimestä lähtevä ääni on ärsyttävä.