Tekijänoikeusasioista on keskusteltu JA:n eri ketjuissa, mutta laajakaistaverosta ei haun perusteella ollut vielä juttua. Joten aika avata ketju sillekin. Laajakaistavero olisi kasettiveron tapainen korvaus artisteille tulonmenetyksistä, joiden arvellaan aiheutuvan laajakaistojen käyttämisestä esimerkiksi musiikin laittomaan lataamiseen. Kasettiverosta enemmän Petteri Järvisen mietteitä. Tietääkseni laajakaistaveroa ei ole vielä käytössä yhdessäkään maassa.
Naapurimaassamme Ruotsissa Piratebay -torrent-palvelinten ratsaus ja siitä noussut kohu on herättänyt poliittisissakin piireissä idean laajakaistaveron asettamisesta, mikä merkitsisi YLE:n radiouutisten mukaan käytännössä musiikin sekä elokuvien nyt laittoman lataamisen laillistamista. Ajatuksen on esittänyt oikeusministeri Thomas Bodström, vaikka aivan varauksettomasti hänkään ei ole idean takana, vaan ainakin toistaiseksi hän pitää nykyistä tiukkaa lainsäädäntöä perusteltuna.
Perusteluksi "p2p-verosta" (peer-to-peer, vertaisverkot) on esitetty mm. nykyisen lain valvonnan vaikeutta, mutta puolueiden arvellaan ideallaan myös kosiskelevan nuorison ääniä - tutkimuksen mukaan noin 75% ruotsalaisista nuorista ei pidä p2p-verkkojen käyttöä tuomittavana. Käytännön perusteluna pidetään myös sitä, että jos lakia ei kyetä valvomaan, kyetään laajakaistaveron avulla korvaamaan edes osan muutoin menetetyistä tuloista.
Toki ajatuksella on haittapuolensa: ne ihmiset, jotka eivät käytä laajakaistaa p2p-tarkoituksella, joutuisivat maksamaan "tyhjästä". Lisäksi tallenteiden (dvd, cd:t) myynti todennäköisesti laskisi radikaalisti piratismin käytännössä laillistuessa, ja luultavasti se lisäisi paineita myös muiden Euroopan maiden suuntaan muuttaa lainsäädäntöä vapaampaan suuntaan. Yritykset ja siten työpaikat olisivat vaarassa - ainakin jakelu- ja vähittäismyyntipuolella.
Näin nopeasti ajateltuna en usko laajakaistaveron onnistuvan: vaikutukset etenkin aineettomia hyödykkeitä tuottavaan yritysmaailmaan olisivat liian suuret. Uskoisin myös lobbyjen tekevän tämän asian poliitikoille hyvin selväksi. Joka tapauksessa kyseessä on mielenkiintoinen tapaus myös maailmanlaajuisessa mittakaavassa: jos ajatus hyväksytään, se merkitsee suurta mullistusta aineettomien hyödykkeiden tuotannossa ja myynnissä. Lähtökohtaisena ajatuksena voitaneenkin silloin pitää, että kaikki aineeton omaisuus on ilmaista, maksa jos haluat.
Naapurimaassamme Ruotsissa Piratebay -torrent-palvelinten ratsaus ja siitä noussut kohu on herättänyt poliittisissakin piireissä idean laajakaistaveron asettamisesta, mikä merkitsisi YLE:n radiouutisten mukaan käytännössä musiikin sekä elokuvien nyt laittoman lataamisen laillistamista. Ajatuksen on esittänyt oikeusministeri Thomas Bodström, vaikka aivan varauksettomasti hänkään ei ole idean takana, vaan ainakin toistaiseksi hän pitää nykyistä tiukkaa lainsäädäntöä perusteltuna.
Perusteluksi "p2p-verosta" (peer-to-peer, vertaisverkot) on esitetty mm. nykyisen lain valvonnan vaikeutta, mutta puolueiden arvellaan ideallaan myös kosiskelevan nuorison ääniä - tutkimuksen mukaan noin 75% ruotsalaisista nuorista ei pidä p2p-verkkojen käyttöä tuomittavana. Käytännön perusteluna pidetään myös sitä, että jos lakia ei kyetä valvomaan, kyetään laajakaistaveron avulla korvaamaan edes osan muutoin menetetyistä tuloista.
Toki ajatuksella on haittapuolensa: ne ihmiset, jotka eivät käytä laajakaistaa p2p-tarkoituksella, joutuisivat maksamaan "tyhjästä". Lisäksi tallenteiden (dvd, cd:t) myynti todennäköisesti laskisi radikaalisti piratismin käytännössä laillistuessa, ja luultavasti se lisäisi paineita myös muiden Euroopan maiden suuntaan muuttaa lainsäädäntöä vapaampaan suuntaan. Yritykset ja siten työpaikat olisivat vaarassa - ainakin jakelu- ja vähittäismyyntipuolella.
Näin nopeasti ajateltuna en usko laajakaistaveron onnistuvan: vaikutukset etenkin aineettomia hyödykkeitä tuottavaan yritysmaailmaan olisivat liian suuret. Uskoisin myös lobbyjen tekevän tämän asian poliitikoille hyvin selväksi. Joka tapauksessa kyseessä on mielenkiintoinen tapaus myös maailmanlaajuisessa mittakaavassa: jos ajatus hyväksytään, se merkitsee suurta mullistusta aineettomien hyödykkeiden tuotannossa ja myynnissä. Lähtökohtaisena ajatuksena voitaneenkin silloin pitää, että kaikki aineeton omaisuus on ilmaista, maksa jos haluat.
Viimeksi muokattu: