Joo-o, se on sitten tää kausi taputeltu jos ja kun kääpiö loukkaantui. Pitihän se arvata, että jossain vaiheessa tämäkin vielä tapahtuu, kun koko kauden kaikilta loukkaantumissumilta kääpiö on välttynyt. Vähän harmittoman näköinen tilanne, pitää katsella jos näkisi sen uusintana jostain. Jonkun aikaa kääpiö makaili siinä maassa, jonka jälkeen luisteli vaihtoaitioon, kävi pyörähtämässä jäällä, kävi sen jälkeen pelaamassa yhden normaalivaihdon ja sitten tuli takaisin penkille, jonka jälkeen ei enää miestä pelissä näkynytkään. Kaken mukaan polvessa on jotain.
Toivon, että kyseessä ei ole mitään vakavampaa, ja se, että mies kuitenkin pelasi yhden normivaihdon vielä tukisi sitä olettamusta, ettei ainakaan kovin pahasti voinut käydä, mutta mistäs noista polvivammoista ikinä tietää...erittäin vittumaisiahan ne on. Nyt on sitten Peltonen, Eskelinen ja kääpiö polvivaivaisia.
Mikäli kääpiö on pitkään sivussa, Blues ei tule pääsemään sääliplayoffeja pidemmälle missään nimessä...ja tiukkaa tekee päästä edes sääleihin. Blues=kääpiö. Ilman häntä joukkue ei ole yhtään mitään.
Itse peli oli varsin jännittävä. Wiikman hörppäsi ekan maalin, jonka jälkeen ISMO tössi aivan käsittämättömällä tavalla Pillun puolittain läpi. Kaikki aika olisi ollut ISMOlla, mutta kaveri yritti jotain ihme perstaklausta, joka kaiken lisäksi meni ohi. Sitten vielä Pääärnd tössi päälle ja siinähän se sitten olikin. Osittain ISMOn, osittain Brücksin maali. Tibbettsin eka osuma meni täysin Päärndin piikkiin, heppoinen veto ilman maskia upposi kainalosta. Kolmannelle tai neljännelle ei voinut mitään...eikä kai viidennellekään. Oli kuitenkin hitusen varmempi kuin Wiikman.
Road point, always terrific, kuten Teddy aikanaan sanoi...mutta ei tässä paljon juhlita kun ottaa huomioon, että kääpiö on sivussa ja sitä kautta käytännössä Bluesin kausi ohi.