Peli oli ihan hyvää lauantai-illan viihdettä, ei siitä ole kahta sanaa. Harmi vaan että voiton vei väärä joukkue, jos näin Lukon kannattajana kehtaa noin sanua. Ei niin etteikö Tappara voittoaan olisi ansainnut, mutta ainahan me kaikki suosikkiemme puolta pidetään.
Ensimmäinen erä oli jäähyjen sävyttämä. Kuusi kakkosta yhteensä joista neljä Lukolle ja kaksi Tapparalle. Alun tunnustelujen jälkeen Lukko sai ensimmäisen ylivoiman kun Tappara teki vaihtovirheen jo alta minuutin, ja 20 sekuntia ennen tämän jäähyn päättymistä lähti toinen Tapparan pelaaja istunnolle. Lukon ylivoima sekä viidellä neljää että se 20-sekuntinen viidellä kolmea vastaan oli surkeaa. Mahtoiko Säteri joutua yhtään kunnon laukausta torjumaan, joitain kulmiin ohjauksia hän teki.
Tappara pääsi ylivoimalla sitten myös aikanaan ja tekikin heti maalin. Toporowskin ohjasi eikä Noronen nähnyt yhtään ja alakulma kohisi. Vaivattomalta se näytti se ylivoimamaalin teko, mutta eipä Tapparakaan sitten kolmen seuraavan ylivoimansa aikana lisämaaleja tehnyt. Itse asiassa Lukolla oli paremmat paikat noiden alivoimiensa aikana maalintekoon kuin siinä erän alussa kahden ylivoimansa aikana. Ei vaan ollut tuurikaan Lukon puolella siinä neljännen jäähyn aikana, kun kiekko hiukan pomppi Tapparan pakkien ja Säterin jaloissa.
Torjunnat olivat eka erän jälkeen 7-11 Noronen ensin mainittuna. Kertoo paljon Tapparan ylivoimasta, samoin kuin Lukon alivoimasta, ettei Noronen tuon enempää torjumaan joutunut neljästä jäähystä huolimatta. Lukko puolestaan ei oikein vaarallisia paikkoja saanut Säterin maalille, enemmänkin ne olivat sellaisia hätäisiä yrityksiä joissa riitti että Säteri seisoi paikallaan niin aina kolahti päin.
Toinen erä oli puolestaan täysin Lukon hallintaa. Mutta se ylivoimapeli. Tuomarit tekivät rohkean ratkaisun heti erän alkuun ja pistivät kaksi Tapparan miestä istumaan samalla kellonlyömällä, mutta Lukon ylivoima oli surkeaa. Ilmeisesti yksi laukaus kohti Säteriä saatiin, kiekkoa kyllä ihan hienosti ja näppärästi siirreltiin mieheltä toiselle mutta vedot joko jäivät kokonaan piippuun tai sitten menivät maalin ohi, vaan eipä sinne Tapparan maalillekaan ollut Lukon miehistä mitään ylimääräistä tunkua hakattavaksi. Heti jäähyn päätyttyä Kevin Doell ehti ensimmäisenä irtokiekkoon Lukon päädyssä, heitti sen maalille ja oli aika lähellä ettei se pomppinut verkkoon.
Sitten sattui erikoinen tapahtuma Anssi Rantasen ja Jani Honkasen välillä, jonka selostajalegenda Risto Leino nimesi aitiopainiksi. Tilanne sai alkunsa siitä kun Rantanen taklasi Toporowskia, ja Topo jostain syystä hiukan lämpeni tästä. Topo luisteli sitten muutaman sekunnin kuluttua Rantasta päin ja kaatui Anssin avustuksella. Rantanen käänsi ylös nousevalle Topolle selkänsä ja lähti luistelemaan kohti omaa maalia, Topo luisteli perässä ja aukoi koko ajan päätä mutta kaarsi lopulta pois. Rantanen tuli hetken kuluttua vaihtoon ja silloin siinä oman penkkinsä päässä seisonut Honkanen aloitti oman hommansa, en tietä kumpi ensin kävi toisen ryysyihin kiinni mutta joka tapauksessa kaksikko väänsi kohta Tapparan vaihtopenkin puolella pystypainia. Yhtään iskua ei vaihdettu ja hanskat pysyivät molemmilla käsissä, kypärät taisivat pudota molemmilta.
Tuomarit heittivät molemmat suihkuun. Mielestäni turhan kova tuomio, 2+2 tai 10 minuuttia olisi riittänyt ihan hyvin. Mielestäni Lukko ainakin kärsi tuossa Rantasen ulosajossa pirusti, Anssi pelasi todella hyvin siihen saakka. Voi olla että Honkanenkin pelasi, en tiedä kun en niin tarkkaan seurannut.
Tämän jälkeen oli Lukon vuoro pelata kahden miehen alivoimaa hetken aikaa, mutta eipä saanut Tapparakaan muuta aikaan kuin Toporowskin tyhmän kakkosen Norosen näpeille huitomisesta.
Kun näistä jäähyistä oli päästy, erän loppu oli täydellisesti Lukon heiniä. Vain se tärkein eli maali puuttui. Laukauksia tuli kyllä kohti Säteriä valtavasti mutta sama homma siinä oli kuin ensimmäisessäkin erässä eli ei sinne maalille kukaan mennyt maskia tekemään, Säteri näki kaikki kiekot ja torjui ne varmasti.
En väheksy Säterin torjuntoja yhtään tippaa mutta kyllä tuolla materiaalilla mikä Lukolla on ykkös- ja kakkosketjuissaan pitäisi noilla laukausmäärillä jo tulostakin tehdä.
No sittenhän siihen erän loppuun tuli pahimpaan mahdolliseen paikkaan Tapparan 2-0. Juuri kun Tapparan jäähy päättyi, Säteri torjui viivasta tulleen laukauksen, Koskinen tuli kentälle ja Lukon viivamiehet eivät pystyneet estämään Strömbergin syöttöä ja Koskinen karkasi tekemään komean maalin.
Jotenkin tuntui kolmannen erän alussa siltä että Lukko luovutti pelin tuon Tapparan toisen maalin jälkeen. Käynnistymisvaikeuksia oli, mutta jostain se taisteluasenne vaan kaivettiin esiin. Noin viisi ja puoli minuuttia oli kolmatta erää pelattu kun Perttu Lindgren syötti Jakub Petruzalekille siihen keskelle ja Petru ohjasi kiekon Säterin ohi.
Heti seuraavassa vaihdossaan Lindgren itse laukoi kiekon yläriman kautta katsomoon. Kohta oli taas avopaikka Tapparan maalilla mutta tällä kertaa vedettiin hiukan avoimen yläkulman ohi. Joka tapauksessa tasoitusmaali roikkui ilmassa, ja lopulta se tulikin noin seitsemän ja puoli minuuttia ennen loppua.
Petruzalekilla oli oma paikkansa, mutta ei onnistunut, sen sijaan Lindgren sai kiekon ja syötti sen Aallolle joka latasi tarkasti yläkulmaan ohi heittäytyvän Tapparan pakin.
Tasoitus oli ansaittu, mutta sen jälkeen ikäänkuin suurin tavoite oli saavutettu eikä siinä erän lopulla juuri merkittäviä maalintekopaikkoja ollut kummallakaan.
Jatkoajalla taisi olla molemmissa päädyissä yksi tekopaikka ennen sitä Aallon jäähyä. Siinä samassa tilanteessa sai Perttu Lindgren 10-minuuttisen lyötyään kiekon laitaan, vetohan ei mikään kova ollut vaan jäätä pitkin hän sen kiekon matkaan lähetti. Tiedä sitten oliko Pertun elekieli siinä sen verran vahvaa että tuomaristo rokotti saman tien häntäkin, ei noista joka kerta kuitenkaan käytöskymppejä anneta. No samapa tuo, sillä Toporowski ohjasi Doellin vedon maaliin ylivoimalla ja Tappara nousi ihan ansaittuun voittoon.
Iso kiitos runsaslukuiselle Tapparan fanijoukolle. Teitä oli yllättävän paljon, ja ainakin sen perusteella mitä minä havaitsin niin porukka osasi käyttäytyä hyvin. Ja kannustusta piisasi.
Tapparan pelaajista erottui tietysti maalivahti Säteri sekä hyökkääjät Doell ja Toporowski. Kyllä se Topo vaan iso peikko on Lukolle, vaikkei hän tällä kaudella ilmeisesti kovin paljon olekaan Lukon verkkoon maaleja tehnyt. Kaksin oli tietysti liikaa tänään.
Lukosta olen tyytyväinen oikeastaan melkein koko porukkaan. Huonon Turun pelin jälkeen taistelutahto löytyi ja kahden maalin takaa tultiin tasoihin. Ei voi mitään ettei sillä tänään irronnut kuin piste.
Lukosta kannattaa mainita erityisesti Nolan Pratt. Ihan varmasti paras peli mitä Stanley on Lukossa pelannut, siitä ei ole epäilystäkään. Myös kahden pisteen miehet Petruzalek ja Lindgren olivat hyviä, Pertulla tietysti painoi tuo kymppi.
Sen sijaan McLeanilla oli tänään(kin) aika tuskaista, eikä Morrisonkaan kovin hyvin pelannut vaikka mielestäni parempi olikin kuin Mac. Kaksikko Mac & Mo oli muuten kolmannessa erässä pitkään viltissäkin.
Semmosta. Kyllä tulee tauko taas hyvään paikkaan. Toivon mukaan Lukko on liigan paras joukkue sitten kun liiga taas jatkuu.
