Voittohan sieltä tuli, kuten tässä sarjatilanteessa on tultavakin, mutta tiukan taistelun se vaati. Lukon hyvä erikoistilannepelaaminen, tanskalaiset sekä Vehasen hyvä peli olivat voiton avaimet.
"10:ssä sekunnissa soi" tuntui olevan erikoistilannepelaamisen teema Lukolla. 12 sekuntia peliattu, Pelicans saa hyökkäyspään jäähyn ja tästä 10 sekunnin ylivoiman jälkeen Teemu Nurmi lapioi irtokiekon maaliin.
Janne Keräsellä puolestaan oli avauserässä parikin maukasta maalintekopaikkaa, mutta tällä kertaa ei osunut. Kova lämäri osui yläputkeen, ja timosusimaisen kääntölämärin puolestaan torjui Myllyniemi.
Kyllähän Pelicans paremmin peliin kiinni pääsi mitä pidemmälle ensimmäinen erä meni, ja vaikka siinä erätauolla hiukan ihmeteltiinkin avauserän torjuntalukemia Vehanen 12-Myllyniemi 8, niin aika hanakasti Pelicans tosiaan tuntui laukovan. Ilmeisesti tiedostivat sen ettei Petellä ihan nasulisti ole viime peleissä mennyt, mutta onneksi tänään homma taas toimi kuten maailmanmestarilta passaa odottaakin.
Toisessä erässä elettiin pelin ratkaisuhetket. Justin Azevedon maila osui Joonas Hurrin naamaan ja siitä Azevedo suihkun kautta kotiin. Hidastuksesta vasta minäkin sen tilanteen näin, mutta eivät sitä nähneet kumpikaan päätuomareista edes, sen sijaan linjatuomarin näkemyksen perusteella tuomio tuli. Ja ihan oikein, ei siinä mitään.
Taas heilui verkko 10 sekunnin kuluttua siitä kun jäähy alkoi. Ja Pelicansin päädyssä. Larsen heitti kiekon Pelicansin päätyyn, jostain syystä lahtelaisten miehistö jähmettyi täysin Bödkerin karatessa perään ja Frans Nielsenin (meni oikein tällä kertaa tuo etunimikin heti eka kerralla) seuratessa ja hienosti Nielsen viimeisteli tyhjään maaliin.
Pelicans sai kavennuksen, kun Timo Pärssinen ohjasi Richmondin laukauksen verkkoon. Ja vain parikymmentä sekuntia tämän jälkeen Lukko joutui kahden miehen alivoimalle Teemu Nurmen saadessa kampitusjäähyn. Se jäähy tuli kyllä helposti, eikä ihme että yleisö kuumenikin. Tiedä sitten, oliko tuomareilla tarkoitus tällä Nurmen jäähyllä hiukan näpäyttää Dufvaa, joka tuon Pelicansin maalin jälkeen kävi toisen päätuomarin kanssa palaveria hetken aikaa jostain aiemmasta tilanteesta, kun alivoimalla pelaavaa Lukon pelaajaa oli hiukan pidetty kiinni.
Lukko kuitenkin kesti sen kahden miehen alivoiman ja se oli pelin tärkeimpiä hetkiä. Bödker, Nielsen ja Honkaheimo urakoivat liki koko kahden miehen alivoiman pois, Vehanen tietysti takimmaisena lukkona.
Kolmas erä olikin sitten aika lailla Lukon voiton varmistelua. Tietysti siinä Pelicansin jäähyillessä olisi pitänyt peli ratkaista, ettei olisi turhaan tarvinnut jännittää niin kauan että Myllyniemi vaihtuu kuudenteen kenttäpelaajaan. Riska taisteli omassa päädyssä lahtelaisten kanssa, Larsen nappasi kiekon ja syötti Bödkerille joka polki keskeltä karkuun ja pisti tyhjään rysään ratkaisun. Kuinkahan mones tyhjä maali se Bödkerille oli?
Kyllä mä tykkäsin että aika hyvä peli tämä oli. Ihan huima suorastaan, jos keskiviikkoiseen humputteluun vertaa. Ei Pelicans huonosti pelannut, mutta tanskalaiset sen eron tekivät tänäänkin, sekä tietysti erinomaisen pelin pelannut Vehanen. Minusta Pete ei tänään edes tiputellut kiekkoja, ja jos jokunen tippuikin niin hyvin puolustus ne siivosi.
Lisään vielä, että minusta Lukosta ei tänään huonoa pelaajaa löytynyt. No, ehkä Koskenkorvasta ei juuri hyvääkään sanottavaa löydy, mutta esim. Koskinen ja Bertrand täyttivät tänään paikkansa ihan mukavasti. Tehopisteillä eivät tietenkään juhlineet, mutta silti.
Tästä on hyvä lähteä Savon ja Keski-Suomen meininkiä ihmettelemään.