Ottelu totisesti tarjosi minulle ja muille jukurikannattajille niitä pomppuja, joista päivällä Jukurien kausiketjussa puhuin! Draamankaari oli melkoinen Jukurien 4–1-johdosta Ilveksen tasoitukseen ja siitä edelleen Jukurien johtoon numero kaksi, joka loppua kohden vain kasvoi. Urheilu on tätä parhaimmillaan suurten paukkujen peleissä!
Ilveksen painostusjakso toisen erän lopussa oli huima. Ilves vain painoi ja painoi kerta toisensa jälkeen peliä jukuripäätyyn. Jukurit ei pystynyt katkaisemaan tuota sykettä ja onnistunutta lyhytsyöttelyä millään. Huh niitä useita poikittaissyöttöjäkin jukurimaalin edestä vapaana kärkkyneille Ilves-pelaajille. Kiekko pyöri useaan otteeseen aivan siinä maalin tuntumassa, mutta viisikon uhrautuva maalinedustan taistelu ja Bernardin loisto-otteet pelastivat Jukurit erätauolle henkisesti tärkeässä johtoasemassa. Ja jäätivät Ilves-pelaajien kädetkin ratkaisevilla hetkillä pariin otteeseen.
Kolmas erä oli kaikkineen eri erä. Ilveksen tasoitusmaali toki kauhistutti, mutta heti perään kuitti ja sarvipäät osoittivat jälleen kerran luonteensa! Ilman tuota nopeaa johtokuittausta pelistä olisi luultavimmin tullut karmiva, mutta maali selvästi vapautti sekä yleisöä että jukuripelaajistoa. Loppumatsi oli kutakuinkin kontrollissa.
Nostan kuvainnollista myssyäni Ilves-kannattajille hienosta ja äänekkäästä kannustuksesta. Teitä oli paljon. Sen sijaan iso pyyhe sille niin sanotulle sankarille, joka tuli juuri ennen pelin alkua jukuripäätyyn ainoana tarkoituksenaan v-ttuilu. Häiriköijä puhui jopa suuresta Ilves-sydämestään, mutta tuumin, että eivätkö ne suurella Ilves-sydämellä olevat tyypit olleet kannustamassa toisessa päässä hallia... Järjestyksenvalvojat koppasivat tämän "miehen" huomautuksen jälkeen tyylillä talteen, toivottavasti jonnekin sopivampaan paikkaan.
Pelin jälkeen käytävillä saattoi havaita piikittelevää kilpalaulantaa Jukuri- ja Ilves-kannattajien välillä. Tunteet seilaavat selvästi korkealla, niin kuin näissä peleissä pitääkin. Pieni nokittelu olkoon suotavaa, ryhmähenkeä nostattavaa toimintaa. Se ei kuitenkaan näihin tansseihin kuulu, että mennään katsomoon toisen faniryhmän keskelle sohimaan. Toivottavasti tämä yksittäinen tyyppi otti oppinsa.
Tampereella juhlaa lisää, ja sarja on täysin auki! Matsi kerrallaan, katse ja fokus kulloisessakin hetkessä on toimiva lääke. Muistettakoon, että Tuokkolan tiimi on aiemminkin sulanut sarjan 3–0-johtoasemasta...