Olihan se tiukka vääntö. Tapparan fanina tietysti vähän harmittaa tappio, varsinkin kun on vankka usko, että rankuilla pinna olisi saatu Tampereelle. Ja olisihan se kiva voittaa SaiPa yhden kerran.
Kolmas erä hämmästytti myös minua. Tasoitusmaalin jälkeen ajattelin, että Tappara edelleen pyrkisi nostamaan tempoa ja kääntämään painopisteen SaiPan päätyyn mutta aika varovaista se molempien pelaaminen lopulta oli. Peluutusta tosiaan tiivistettiin mutta sehän on Rautakorven uraa seuranneille ihan tuttua kauraa, hän antaa paljon kuormaa parhaille pelaajille.
SaiPa oli aika pitkälle sitä mitä odotinkin, työteliästä ja sinnikästä pystysuunnan jääkiekkoa. SaiPahan pelaa aika perinteisillä teemoilla ja hyvin näyttää peli kulkevan. Hieman paremmilla palikoilla joukkue olisi todella vaarallinen, nyt jää väkisin vielä se mielikuva, että esim. ykkösketjun taidot vähän loppuvat kesken, kun pitäisi pistää naula arkkuun. Onneksi peli ja aika näyttävät miten SaiPa tässä suhteessa pärjää.
Tapparasta nousi esiin ainakin Jannik Hansen, joka oli todella huono matsin alkupuolikkaalla ja sen jälkeen sitten paransi sen verran ettei erottunut mitenkään. Se mistä Barkov joutui ottamaan koukkausjäähyn oli kyllä suoraan jostain Kummelin lätkäparodiasta. Ensin ajaa Barkovin pystyyn sinisellä ja jäästä vielä huitaisee SaiPan jätkän melkein läpi :D "Hi, my name is Jannik Hansen, and I play ice hockey in Vancouver Canucks".
SaiPa otti paljon jäähyjä ja Tappara olisi voinut kääntää pelin niissä, nyt onneksi edes piste tuli sen ansiosta. Kovaa painimista peli oli mutta en minä kyllä oikein päässyt Kisapuiston yleisön kanssa samalle aaltopituudelle niiden huutojen kanssa :) Jossain vaiheessa kaikki olisi pitänyt viheltää jäähyiksi.
Jos tauolta tultaessa lähtötilanne on tämä, niin kyllä Tapparan voi odottaa nostavan sijoitustaan, vaikka paljon toki duunia vaaditaan edelleen. Ei peli lähelläkään valmista ole. Silti, tasakentällisin on tainnut mennä neljässä pelissä kaksi omiin (tai kolme, jos tämä jatkoaikamaali lasketaan). Pirun hyvinhän se on.
PS. Jos Murmeli jaksat tuollaisesta provoilla, niin luulisi, että se Mark Leen taklaus pelin alussa olisi myös saanut verenpaineesi nousemaan. Kyllä se Mäntylä antaa kipua mutta takaisinkin tulee ihan kiitettävästi. Eikä kaveri valita koskaan!