Pata production esittää ties kuinka monennen kerran näytelmän: Ässät gamebook 2012 @ Isomäki.
Käsikirjoitus ja ohjaus: Karri Kivi & muu bongoryhmä
Liput 15 egee paraatipaikalle
1. Näytös:
Peli aloitetaan uneliaasti ja varovasti. Näin kannattajiin iskostuu heti sopiva epävarmuuden tunne ja pelko persiiseen: kuinkahan tässä taas tänään oikein käy? Näytöksen loppua kohden voidaan halutessa lisätä hieman vauhtia ja luoda myös vaarallisia tilanteita. Oleellista kuitenkin on, että varotaan visusti tekemästä maaleja, ainakaan yhtä enempää.
2. Näytös:
Tässä näytöksessä voidaan laittaa luistimiin vauhtia. Jos vain pystytään niin viedään peliä ja luodaan solkenaan vaarallisia tilanteita. Läpiajoja ja kaksin molarin kanssa tilanteita voidaan tehtailla liukuhihnalta, kunhan ei vain tehdä niistä maaleja. Isomäki huokailee ja kannattajat lehtereillä ovat haltioissaan. Oleellista kentällä on kuitenkin kokoajan muistaa, että tarkoitus ei ole aikaansaada maaleja, vaan ainoastaan vaarallisia maalipaikkoja. Tällä varmistetaan se, että myös viimeiseen näytökseen päästään käsikirjoituksen mukaisesti, optimimaalisessa yhden maalin johdossa.
3. Näytös:
Tässä näytöksessä astuukin sitten esiin kaikkien odottama ohjaaja Kiven barvuuri numero, ns. varma perushousuunpaskomispeli. Mikä dramaattisen käänteen se aina jaksaakin luoda lauantai illan näytökseen, vaikka sen etukäteen tietääkin tulevan, yhtä varmasti kuin Ruisman ohjaaman jääkoneen erätauolla. Käytännössä tämä numero toteutetaan yleensä muutamalla eri variaatiolla. Yleisimmin käytetyssä versiossa seisoskellaan rauhallisesti omalla alueella, korkeintaan liu'utaan vastustajan perässä perse pystyssä ja mailaa ojennellen. Toisessa variaatiossa seisoskelun tilalle laitetaan silmitön koohotus ja ryntäily sinne tänne, myös näiden kahden variaation sekoitusta voidaan tarvittaessa käyttää. Myös amatöörimäisiä mokia voidaan tarvittaessa harrastaa, jos mikään muu ei auta. Aktiivinen hyökkääminen ei tässä vaiheessa ole suotavaa. Jos kaikki menee suunnitellusti, niin yleensä vastustaja menee johtoon viimeistään, kun peliaikaa on jäljellä tyypillisesti 3 - 7 minuuttia. Tämän jälkeen ollaankin valmiina näytelmän viimeiseen, loppuminuutit kestävään vaiheeseen. Siinä lisätään vähän vauhtia, aletaan taas tosissaan hyökkäämään ja katsotaan, saadaanko mahdollisesti tehtyä se epätoivoinen tasoitusmaali viimeisten minuuttien aikana. Jännitys tässä kliimaksi vaiheessa on sanoin kuvaamaton. Koko katsomo pidättää henkeään ja tunnelma on käsinkosketeltavaa. Voi sitä reimua, jos tässä onnistutaan.
Tänään, niinkuin usein ennenkin, siinä ei onnistuttu. Sen voi valitettavasti myös lukea sarjataulukosta.
Ai niin, onnittelut Ilvekselle!