Lyhyesti pelistäkin varmaan pitäisi sanoa jotain. Ensimmäisestä erästä lähtien oli kyllä se fiilis, että tämä on Bluesin peli. Ja mitä pidemmälle homma eteni, sitä enemmän se fiilis kasvoi. Tuolla pelin sisäisen flown hallinnalla Blues ansaitsi tänään selkeästi voiton ja se tuli - sarja taputeltu ja matka jatkuu nyt kohti Suomen Ateenaa. Kuten ennen peliä sanoin, usko omaan tekemiseen oli vahva ja tänään se jatkopaikka tuli nimenomaan omalla tekemisellä - Ässillä ei oikeastaan ollut mitään mahdollisuuksia.
Täytyy kuitenkin antaa Ässille tunnustusta siitä, että tekivät tästä sarjan, jota ei tunneskaalassa unohda. Hienosti Ässien kannattajat uskoivat vielä 0-3:ssa, mutta tietyllä tavalla se itseluottamukseen verhottu pelko tästä ottelusta näkyi myös kentällä. Blues oli valmiimpi ja halukkaampi viemään tämän ottelun - Ässiä vähän ehkä pelottikin. Joka tapauksessa oli hienoa nähdä paljon porilaisia omia kannattaen vielä neljännessäkin ottelussa. Olisi teille jatkopaikan suonut, jos olisitte pelanneet jotain muuta joukkuetta vastaan. Ja kiitos myös siitä, että täällä on ollut about asialliset keskustelut käynnissä. Toivottavasti tämä
Yön kappale ei osu liian arkaan paikkaan, mutta pientä kuittia on pakko antaa...
Jatkoa varten oikeastaan ainoa huoli on jätkien kunto. Lammassaari ainakin pitäisi saada takaisin täyteen kuntoon. Talaja ja Sailiokin lienee rikki tällä hetkellä, tosin pienet kolhut hoitaa parissa päivässä hyvin.
Ja iso lampaanperse espoolaiselle kiekkoväelle, jos halli on puolityhjä. Ja iso leijona hallissa olleille, oli aika hyvä fiilis. Ainakin itse monen muun vieressä olleen kanssa annoin viimeisen minuutin standing ovationit joukkueelle ja tunnelma oli hyvä, vaikka halli olikin puolillaan. Mutta ei lauantaipelissä voi baarissakin olla erätauoilla tyhjää.