Tyhjänpäiväinen ottelu
Olipa tyhjänpäiväinen peli. Molemmat joukkueet puolustavat tiukasti ja hyökkäyspäässä ei onnistu mikään. Pelin alku oli kerhon hallintaa ja ensimmäistä Tapparalaukausta saatiin odottaa pitkälle. Maalin kulmalle tosin pelattiin jo Kiilholmalle tyhjä paikka, mutta eipä osunut. Sinänsä voisi sanoa, että Kerho olisi jopa ansainnut voiton koko pelistä, sillä Tapparan molemmat maalit tulivat karkeista Kerhon virheistä.
Tapparan pelinavaus ja hyökkäyspeli olivat aivan hukassa. Puolustajat Salmela ja Grönvall tekivät järkyttäviä virheitä puolustuspäässä ja kun maila alkoi vapista riittävästi, niin Kerhon karvatessa ei päästy edes oman maalin takaa pois. Onneksi Lehto pelasi Tapparalle pisteet kuittaamalla puolustajien virheet. Perus hyökkäyspeli eteni koko pelin samalla kaavalla. Laidasta lujaa sisään ja maalin takana tai kulmassa kiekonmenetys. Ylivoimalla taas kiekko siirreltiin eikä laukauksia tullut. Alivoima sentään toimi ja päästiin jopa rokottamaan AV:lla.
Tuomarointi oli perus Reijoa. Jannen selkään ajoa ei nähnyt eikä poikkaria Venun selkään hyökkäysalueella. Kaatuminen oli illan teema tuomaroinnissa, eli jos kaatuu niin annetaan jäähy. Kun Tapparan puolustusalueella pelaajat ajavat kylki kyljessä laitaan niin tilanteesta vihelletään jäähy, koska toinen kaatui. Erikoinen oli myös linjureiden viheltämä pitkä, johon Lassila oli kuitenkin koskenut. Kahvaaminen oli myös Kerhon vahva ase. Sillä Tapparan hyökkäyspelistä otettiin vauhti pois. No, tasaisesti vihelsi molemmille ja ei tätä ottelua Reijo päässyt ratkaisemaan, vaikka kadottikin pillin ennen jatkoaikaa.
Nielikäinen veti illan komeimman. Melkein voisi sanoa, että onneksi ei osunut kehenkään. Tilanteessa oli kaikki ryntäyksen elkeet.