O-ou. Kotijoukkueelta ei huomenna paineita puutu. Kyseessä on erittäin tärkeä ottelu, kuopiolaisittain erittäin huonoon ajan kohtaan.
KalPa on pelannut viikon sisään kolme vähintäänkin tahmeaa ottelua, joista kaksi täysin umpisurkeaa ja mikä vielä masentavinta, molemmat tappiot ovat tulleet kotona. Tähän jos mihin, olisi kunnon lauantaisauna-voitto tehnyt gutaa, mutta asetelmat eivät nyt sellaista enteile.
Olisi varsin helppo mennä loukkaantumisten taakse piiloon ja selitellä niin viime lauantaisen TPS-pelin, kuin torstaisenkin Ässille taivutun ottelun syitä maestro Kapasen puuttumisella. Sekä tietenkin übertärkeän Mäkkärin, sekä arvokkaan Timo Salon. Alastalollakin olisi voinut joillain jämäminuuteilla olla käyttöä. Mutta eihän sodan pitäisi näin pahasti yhtä tai muutamaakaan miestä huutaa? Eihän jo useita viikkoja koossa olleiden ketjujen, tai pakkiparien pitäisi alisuorittaa noin räikyvästi jos ykkösketjussa vaihtuu laituri. Torstaina hävittiin ÄSSILLE (maali-ero -48) maalivahti pelissäkin. Eihän kenttäpelaajien loukkaantumisen pitäisi Järviseltä olla pois? Eikä kyllä olekaan. Oltiin vaan huonoja.
Kapasen, Mäkiahon, Salon tai kenenkään muunkaan loukkaantuneen pelaajan merkitystä joukkueelleen ei käy kiistäminen, mutta nyt on muitten taisteltava. Pelattava ne tilanteet huolella loppuun, eikä sinne päin, niin kuin torstaina. Jokaisen on todellakin annettava huomenna se 110%, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, mutta heti jos ei kiinnosta niin vastustaja rankaisee. Ei huomenna voi koomailla niin kuin viime lauantaina.
Erikoistilanteet, tasakentälliset, hyökkäyspeli, puolustuspeli, maalivahtipeli, peluutus. Ei siihen voittoon sen enempää tarvita kuin, että kaikki edellä luetellut osa-alueet toimii, mutta ei kyllä sen vähempääkään. Se, että siellä (montussa) on huomenna rapiat 4700 katsojaa, joista ehkä kourallinen pelaajien sukulaisia tai tyttö-ystäviä, mitä nyt milloinkin, ei pitäisi luoda lisää paineita, eikä tehdä kotona pelaamisesta niin vaikeaa, mitä sen voisi kuvitella olevan tilastoja katselemalla.
Huomenna nöyrin mielein, mutta rennolla otteella takaisin kadonneen kotitaijan metsästykseen.
( niin ja jos joku tosiaan ihmettelee näitä postausaikoja niin mulla on vaan rytmit vähän sekaisin)