Lauantai-ilta, Liigan pudotuspelien ratkaiseva osaottelu ja Isomäki Areena, eipä sitä kovin paljon parempaa kombinaatiota voisi kotimaisen lätkän saralla oikeastaan edes olla. Toivoa sopii, että porilaiset ovat ottaneet tamperelaisista heimoveljistään mallia ja täyttävät kotipyhättönsä kutakuinkin täyteen, sillä tunnelmaa ja infernaalista älämölä tällainen matsi ehdottomasti katsomon puolelta kaipaa.
Ässien ja Ilveksen välisen pudotuspelisarjan aiemmat koitokset ovat olleet ihan viihdyttäviä pläjäyksiä, mutta nyt saisi ihan jo pelin arvolle sopivasti tulla se kaikkeista tuimin ja jännittävin kahina.
Ässille eilisen Hakametsän mahalaskun seurauksena ei jäänyt oikeastaan mitään muuta kuin parannettavaa ihan jokaisella pelin osa-alueella ja nyt varsinkin maalivahtipelin pitää onnistua. En tosin epäile hetkeäkään, etteikö Bernard antaisi lauantaina omilleen mahdollisuuden taistella voitosta ja samalla luotan myös siihen, että Aho iskee italiaanon tolppien väliin edes harkitematta Ahosen peluuttamista.
Porilaisten kokoonpanoon tullee suurella todennäköisyydellä jokunen muutos, sillä Saha putosi Tampereella heti avausvaihtonsa jälkeen pelistä pois. Olisiko nyt siis Kiilholmalla paikka näyttää vielä kerran osaamistaan, vai kaivetaanko naftaliinista Ruotsalainen tai Juhola tuomaan lisää luisteluvoimaa kaukaloon?
Se on joka tapauksessa sanomattakin selvää, että vähemmän mailaa puristava ja vastavuoroisesti omassa pelisuunnitelmassaan onnistuva joukkue marssinee tästä jatkoon kohtaamaan sitten joko Tapparan (Ilves) tai TPS:n (Ässät).
Asetelmat ovat siis selkeät. Voitolla kausi jatkuu ja tappiolla alkaa kesäloma. Toivottavasti laidat ryskyvät, verbaaliset miekat sivaltelevat ja neniä hierotaan pillin vihellysten jälkeen oikein huolella, sillä juuri tällaisen sodankäynnin ansiosta pudotuspelit ovat niin hienoja tapahtumia.
Tyylillä ei kuitenkaan ole tässä kohtaa mitään väliä, sillä vain voitto merkitsee ja voittajat muistetaan. Sanotaan, että parempi voittaa aina ja uskon sen pitävän huomennakin kutinsa.
Ässien ja Ilveksen välisen pudotuspelisarjan aiemmat koitokset ovat olleet ihan viihdyttäviä pläjäyksiä, mutta nyt saisi ihan jo pelin arvolle sopivasti tulla se kaikkeista tuimin ja jännittävin kahina.
Ässille eilisen Hakametsän mahalaskun seurauksena ei jäänyt oikeastaan mitään muuta kuin parannettavaa ihan jokaisella pelin osa-alueella ja nyt varsinkin maalivahtipelin pitää onnistua. En tosin epäile hetkeäkään, etteikö Bernard antaisi lauantaina omilleen mahdollisuuden taistella voitosta ja samalla luotan myös siihen, että Aho iskee italiaanon tolppien väliin edes harkitematta Ahosen peluuttamista.
Porilaisten kokoonpanoon tullee suurella todennäköisyydellä jokunen muutos, sillä Saha putosi Tampereella heti avausvaihtonsa jälkeen pelistä pois. Olisiko nyt siis Kiilholmalla paikka näyttää vielä kerran osaamistaan, vai kaivetaanko naftaliinista Ruotsalainen tai Juhola tuomaan lisää luisteluvoimaa kaukaloon?
Se on joka tapauksessa sanomattakin selvää, että vähemmän mailaa puristava ja vastavuoroisesti omassa pelisuunnitelmassaan onnistuva joukkue marssinee tästä jatkoon kohtaamaan sitten joko Tapparan (Ilves) tai TPS:n (Ässät).
Asetelmat ovat siis selkeät. Voitolla kausi jatkuu ja tappiolla alkaa kesäloma. Toivottavasti laidat ryskyvät, verbaaliset miekat sivaltelevat ja neniä hierotaan pillin vihellysten jälkeen oikein huolella, sillä juuri tällaisen sodankäynnin ansiosta pudotuspelit ovat niin hienoja tapahtumia.
Tyylillä ei kuitenkaan ole tässä kohtaa mitään väliä, sillä vain voitto merkitsee ja voittajat muistetaan. Sanotaan, että parempi voittaa aina ja uskon sen pitävän huomennakin kutinsa.