SaiPa lähtee hakemaan tällä kaudella ennennäkemättömän pitkän kahden ottelun voittoputkeen jatkoa Sportin kustannuksella. Eilinen JYP-SaiPa lähti ratkeamaan jo ensimmäisessä erässä, kiitos SaiPan luisteluvoiman. JYPin puolustajat eivät ehtineet edes kahvaamaan, kun Loimaranta ja Juusola laittoivat vilkun päälle ja menivät menojaan. Katselin
Liigan tilastoista kauden kovimpia luistelunopeuksia, ja ei tämä ehkä ihan pelkkää sattumaa ole: Mikko Juusola (39,78 km/h, Liigan nopein) ohitti heittämällä Niko Seppälän (34,92 km/h, Liigan 136. nopein) ja Veikko Loimaranta (38,30 km/h, Liigan 8. nopein) kiersi vaivattoman näköisesti Jan Scotkan (33,73 km/h, Liigan 248. nopein).
Tänään Pekka Virran pitäisi onnistua nakkaamaan orava tai kaksi Risto Dufvan muuntajaan. Pelikirja-asioissa en osaa lähteä Virran systeemejä isommin kommentoimaan, mutta oletan että luistelu on lääke myös tänään. Liigan luistelutilaston häntäpäästä kun katsotaan hitaimmat
kaikki ottelut tällä kaudella pelanneet pelaajat, niin sieltä ihan hitaustilaston kärkisijoilta löytyvät Sportin sentterit Filip Riska (30,96 km/h) ja Turo Asplund (32,15 km/h), sekä puolustaja Shaun Heshka (31,39 km/h). Ja toiselta kantilta katsottuna, Sportin toiseksi kovimman huippunopeuden 35,86 km/h noteerannut Teemu Väyrynen olisi suorituksellaan SaiPan 15. nopein pelaaja, listalla Huttulan ja Lakatoksen välissä.
Jääkiekko ja pikaluistelu ovat tietysti eri lajeja, se on selvää. Kauden ensimmäinen Sport-SaiPa -ottelukin meni selkeästi Sportille. Mutta on tämä vaan mielenkiintoista, kun Pekka Virran ja Risto Dufvan filosofiat sekä joukkueen kokoamisessa että pelityylissä taitavat olla aika lailla toistensa vastakohtia?