HC TPS - HPK 3-1
Kauden avausottelu Tepsin osalta pelattiin tänään HK Areenassa. Yleisöä oli paikalle saapunut 6500 silmäparia, joka on 2400 enemmän kuin viimeisessä CHL-ottelussa Düsseldorfia vastaan, jota olin myös seuraamassa. Odotin yleisömäärän olevan 6000-7500 välissä ja tuohon haarukkaan yleisömäärä lopulta osui. Etukäteen hehkutettu ennennäkemätön alkushow oli mielestäni ennakko-odotuksiin nähden yllättävän vaisu, toki nuo lieskat olivat ihan mukava piriste. Tepsin kannattajat olivat puolestaan tehneet tifon, jossa luki "Uuteen nousuun", siitä pisteet heille. Maamme-laulu raikui kauniisti musiikkikoulun oppilaan toimesta ja ottelu päästiin aloittamaan sen jälkeen. HPK aloitti nelosketjulla ja kolmospakkiparillaan. TPS puolestaan ykköspakkiparillaan ja Perrinin ketjulla. Aloituskiekon tuli pudottamaan Timo Nummelin yhdessä lapsenlapsensa kanssa. Tuossa kohtaa olisi tietysti pitänyt olla Petteri Nummelinin aloitusympyrässä, mutta sellaiseen leikkiin ei TPS sentään lähtenyt.
Avauserä alkoi verkkaisesti. Ensimmäinen maalipaikka tuli kolmen minuutin kohdalla, kun HPK sähelsi hieman omassa kulmauksessaan ja puolustajan purku tuli suoraan keskelle Perrinin lapaan. Tältä nähtiin kuitenkin huolimaton siirto viereen Spinalle. Kiekko tuli hieman luistimiin ja Spina ei saanut kunnollista laukausta aikaiseksi tuosta. Vajaan viiden minuutin kohdalla TPS puolestaan sähläsi oman vaihtoaitionsa edustalla ja sai rangaistuksen, koska pelaajia oli liikaa jäällä. Ylivoiman aikana HPK pääsi ensimmäistä kertaa oikeastaan pyörittämään Tepsin alueelle. Ykkösylivoimassa Miettinen-Saari -akseli pelasi viivassa ja muistaakseni Manninen, Jasu ja Leblanc täydensivät viisikon. Tulosta ei kuitenkaan tullut, vaikka Miettinen ja Jasu pääsivät pari kertaa laukomaan kaukaa. TPS puolestaan meni jäähyn jälkeen johtoon, kun Ville-Vesa Vainiola kaivoi 100-0 aloitusvoiton hyökkäyspäässä Jasua vastaan ja kiekko ajautui viivaan Jani Forsströmille, jonka lämäri painui HPK-maalin oikeaan ylänurkkaan. Tätä Myllyniemi ei torjunut toisin kuin edellisessä vaihdossa ollutta tilannetta, jossa Kallion ketju pyöritti peliä HPK-alueella. Kallio itse sai kiekon laidassa ja pelasi pienellä siirrolla viivasta nousseen Mojzisin vapaaksi. Tämä käveli rohkeasti sisään ja siirsi maalin edessä vielä sivuun, jolloin Myllyniemi joutui menemään poikittaisliikkeeseen ja jäihin, mutta Tomasin nosto jäi vajaaksi ja Myllyniemi otti tuosta upean torjunnan. Erän jälkimmäisellä puoliskolla TPS pääsi kokeilemaan kahdesti ylivoimaa, joista jälkimmäinen kerta oli toki vain lyhyt 50 sekunnin pätkä erän loppuessa kesken. Ensimmäisessä YV:ssä TPS ei saanut luotua vaarallisia paikkoja, vaan Kallio haki kertaalleen neliön läpi Tukosta ja toisen kerran tyytyi itse laukomaan b-pisteen läheisyydesta, mutta Myllyniemi hoiti tuon helposti etukulmasta. Ykkösylivoimassa pelasivat Tukonen, Koskiranta, Kallio, Nummelin ja Pikkarainen. Kakkosylivoimassa puolestaan Perrinin ketju ja puolustuksessa muistaakseni ainakin Petu veti ensimmäisen ylivoiman kokonaan, mutta sitten myöhemmin pelissä ainakin Tallinder ja Tikkanen olivat jäällä tuon Perrinin ketjun kanssa. Mojzis ei puolestaan saanut ylivoima-aikaa ottelussa, joka ainakin ihmetyttää minua, koska hänellä nyt yhdessä Petun kanssa on mielestäni eniten annettavaa ylivoimapelissä puolustajista. Ensimmäinen erä oli kauttaaltaan kotijoukkueen hallintaa. HPK koitti hitailla kontrollilähdöillä edetä hyökkäysalueelle, mutta TPS tukki keskialueen sen verran hyvin, että vierasjoukkue joutui yrittämään vaikeita syöttöjä, jotka eivät osuneet lapoihin ja sitä kautta ei syntynyt syöttöketjuja, jotta HPK olisi päässyt organisoidusti Tepsin alueelle. TPS puolestaan vastasi pelin rytmistä ja pääsi ihan mukavasti painimaan HPK-alueen kulmiin, mutta ne ihan huippupaikat jäivät sitten luomatta noita edellämainittuja tilanteita lukuun ottamatta. Ensimmäiselle erätauolle mentiin siis 1-0 lukemissa.
Heti toisen erän alkuun TPS oli siis vielä ylivoimalla ja Petu avasikin komeasti Kallion läpiajoon, mutta Myllyniemi otti hienon hanskaryöstön. Seuraavassa hyökkäykseenlähdössä puolestaan Nummelin pelasi kiekon laitaan Pikkaraiselle. Tämä ohitti helposti vastaan tulleen Nikkilän pienellä siirrolla laidan kautta, jonka jälkeen Pikkarainen ajoi hieman sisään ja laukoi tarkasti etuyläkulmaan, jossa oli pieni aukko Myllyniemin huonosta sijoittumisesta johtuen. Komea suoritus Pikkaraiselta ja Petukin sai sitten sen syöttöpisteen, jonka olisi ansainnut jo ensimmäisessä tilanteessa, kun hän avasi Kallion läpiajoon. Maalin jälkeen HPK sai hieman enemmän otetta pelistä kuin avauserässä ja peli aaltoili tasaisesti molempiin suuntiin. Kumpikaan ei kuitenkaan luonut useaan minuuttiin mitään merkittäviä maalipaikkoja. Hieman ennen erän puoltaväliä Miettinen odotti muita mukaan hyökkäykseen sinisellä, mutta menetti kiekon ja TPS käänsi nopeasti pelin ylöspäin. Ahtola avasi vaihtoon luistellessaan Vähätalon läpi, mutta tältä loppuivat kädet kesken ja tuloksena oli matala kuti Myllyniemen patjoihin. Forsberg-Auvinen puolustajaparilta toki huolimatonta pelaamista yhtä lailla. Ajassa 29:21 HPK kavensi sitten lopulta. Ykkösketju Leblanc-Manninen-Miettinen pyöritti peliä kotijoukkueen alueella. Kiekko ajautui Manniselle viivaan Nikkilän kautta. Tämä naputti mailaa jäähän kahdesti valelaukauksen merkiksi. Sen jälkeen terävä vetopassi Miettiselle maalin kulmalle, joka ohjasi kiekon ykkösellä jäitä pitkin maalia kohti ja lopulta kiekko pomppasi sisään Forsströmin lavan kautta ja meni Lassilan jalkojenvälistä sisään. Hieman onnekas kavennus, mutta toisaalta HPK:n ykkösketjulle ansaittu onnistuminen. Erän jälkimmäisellä puoliskolla HPK vankisti otettaan, mitä pidemmälle erä eteni ja sai selkeästi virtaa kavennusmaalistaan. Se vyöryi TPS:n aluelle ja kotijoukkueella oli vaikeuksia päästä kunnollisiin hyökkäyksiin. Lisäksi Friman-Tikkanen -pari joutui pelaamaan pari todella pitkää vaihtoa, kun TPS ei päässyt pois omista. Paras maalintekopaikka jälkimmäisellä kympillä tuli kuitenkin kotijoukkueelle, kun Spina ajoi laidasta sisään hurjalla vauhdilla ja HPK:n Tuulola jäi pahasti telineisiin. Spina kuitenkin kaatui viedessään kiekon kämmenelle ja lopulta suti sen jäitä pitkin nähdäkseni tolppaan. Toki myös HPK osui kertaalleen tolppaan, kun Miettinen pelasi laidasta pienen syötön keskustaan ja viivasta noussut Haaranen tykitti tolppaan. Toiselle erätauolle mentiin kuitenkin 2-1 lukemissa. HPK hallitsi toista erää mitä pidemmälle se eteni ja pääsi pyörittämään ylivoimaakin erän lopussa pari minuuttia, kun Tukonen otti jäähyn kampatessaan Myllyniemen, mutta HPK:n YV oli vaisua ja mielikuvituksetonta.
Kolmanteen erään tultaessa TPS vaihtoi hieman ketjujaan. Perrin ja Koskiranta vaihtoivat pelipaikkoja keskenään. Avauskympin paras maalipaikka siunaantui Frimanille, joka nousi viivasta ja pääsi Karvosen esityön jälkeen nokikkain Myllyniemen kanssa, mutta ratkaisu oli pehmeä ja pysähtyi patjoihin. Myöhemmin erässä Friman pääsi myös kokeilemaan toistamiseen maalin kulmalta, kun nelosketjun pyörityksen jälkeen kiekko pomppi takakulmalle, mutta Friman ei osunut tyhjään etukulmaan, vaan taisi kilauttaa tolppaan. HPK:n paras kavennuspaikka osui erässä Paajaselle, kun tämä ehti ensimmäisenä Leblancin laukauksen reboundiin, mutta Paajasen veto meni Lassilan puikoista maalin ohitse. HPK ei oikeastaan saanut kunnollista kirivaihdetta päälle missään kohdin. Ottelu ratkesi ajassa 56:13 Niklas Salon liigauran avausosumalla. HPK piti kiekon hyvin alueella ja taisteli sinisen päällä, kunnes sitten Karvonen onnistui neppaamaan kiekon ulos alueelta. Kiekko pomppasi laidasta sopivasti täyteen vauhtiin spurtanneelle Salolle, joka polki, siirsi kiekon rystyltä kämmenelle ja nosti lätyn vasempaan yläkulmaan Myllyniemen nenän edestä. Hieno ja määrätietoinen viimeistely Salolta. Erän viimeisellä minuutilla HPK otti maalivahdin pois ja haki kavennusta miesylivoimalla, mutta ei siinä onnistunut ja näin ollen TPS otti kauden avausottelussaan voiton lopulta maalein 3-1 Mojzisin ottaessa vielä jäähyn viisi sekuntia ennen ottelun päätöstä heitettyään kiekon katsomoon. Päätöserä oli mielestäni suhteellisen tasainen. HPK ehkä piti kiekkoa enemmän ja pyrki hitailla lähdöillään murtamaan TPS-pakettia, mutta aika heppoiseksi nuo yritykset lopulta jäivät ja erän parhaat maalipaikat tulivatkin kotijoukkueelle. Kaiken kaikkiaan TPS pelasi paljon paremmin kuin esimerkiksi tuossa viimeisessä CHL-pelissä Düsseldorfia vastaan ja ansaitsi siten voittonsa. Seuraavaksi sitten hieman tarkempia mietteitä molempien joukkueiden pelaajistoista.