Löytyykö tietokone-experttejä?

[bisnesman]

Ostin käytetyn Compaq-läppärin.
Siinä on sisäinen verkkokortti, mut en saa konetta nettiin.

Mulla on kaapelimodeemiyhteys, ja valojen välkkymisen mukaan kaikki on ok (vrt. tähän pöytäkoneen ja modeemin aktiin). Paitsi että tossa on 100M kortti. Ja valo vilkkuu kellertävänä, kun valot yleensä välkkyy vihreänä (myös "lan" 10 M kortilla, siis tässä pöytäkoneessa).
Tuohon minun ongelmaan pieni lisäys: 100 M kortilla valon pitääkin olla kellertävämpi.
Tuo Data-valo ei vilku samaan malliin kuin pöytäkoneessa. Siis selaimen ollessa kiinni...
Cable valo kyllä palaa, eli modeemi on saanut yhteyden palveluntarjoajaan...
Eli olisiko se vika sittenkin verkkokortissa?

Voiko koneen viedä tuollaisenaan Compaqin huoltoon tyyliin "tässä on ilmeisesti verkkokortti rikki"?

 

[Iceman]

Viestin lähetti bisnesman
Tuohon minun ongelmaan pieni lisäys..
Tuo Data-valo ei vilku samaan malliin kuin pöytäkoneessa. Siis selaimen ollessa kiinni... Cable valo kyllä palaa. eli modeemi on saanut yhteyden palveluntarjoajaan...
Eli olisiko se vika sittenkin verkkokortissa?

Millainenhan kortti on kyseessä? PCMCIA paikassa oleva vai telakassa oleva kortti? Oletko kokeillut poistaa verkkokortin ja asentaa ajurit uudestaan? Oletko testannut kortin fyysisen toimivuuden? (ping localhost) Mikä mahtaa olla käyttiksesi ja käyttämäsi palomuuri?

T: Nimim. Enemmän kysymyksiä kuin vastauksia :)

 

[bisnesman]

Viestin lähetti Iceman
Millainenhan kortti on kyseessä? PCMCIA paikassa oleva vai telakassa oleva kortti? Oletko kokeillut poistaa verkkokortin ja asentaa ajurit uudestaan? Oletko testannut kortin fyysisen toimivuuden? (ping localhost) Mikä mahtaa olla käyttiksesi ja käyttämäsi palomuuri?

T: Nimim. Enemmän kysymyksiä kuin vastauksia :)

Koneessa oleva sisäinen verkkokortti. Käsittääkseni siis integroitu. En ole testannut, miten voi testata? Käyttis on Win98 ja palomuuria en ole asentanut (eli tuskimpa on).

nimim. vastaukset huokuvat epätoivoa ;)

 

[Iceman]

Viestin lähetti bisnesman
Koneessa oleva sisäinen verkkokortti. Käsittääkseni siis integroitu. En ole testannut, miten voi testata? Käyttis on Win98 ja palomuuria en ole asentanut (eli tuskimpa on).

nimim. vastaukset huokuvat epätoivoa ;)

Mene dos promptiin (Start > Run ja kirjoita cmd vai oliko se command 98 :ssa..) ja kirjoita avautuvassa ikkunassa ping localhost. Jos vastaukset tulee ok niin periaatteessa fyysisesti integroitu verkkokorttisi toimii.

Sitten kannattaa ottaa samassa ikkunassa ipconfig /all ja tsekata että tiedot tulevat koneelle asti ja vaikuttavat tuoreilta (katso vaikka DHCP :n lease -aikaa mikäli dynaaminen IP -osoite on käytössä vai oliko kiinteä)...

Jos tiedot ei tule ollenkaan perille niin ota selville palveluntarjoajalta tarvittavat IP :t (default gateway ja DNS serverit), tunge ne TCP/IP -protokollaan ja boottaa kaapelimodeemisi.

Ja SUOSITTELEN painokkaasti palomuuriohjelman hankkimista. Kokeile vaikka melko hyväksi havaittua ja ilmaista Tiny Software Firewallia .

Kerros miten käy....

EDIT: Tinysoftware on muuttanut sivujaan, enää ei löydy sivuilta ilmaista 2.0 .xx versiota joka toimii hyvin eikä siinä ole mitään expiration -aikaa...

 

[bisnesman]

Viestin lähetti Iceman
Mene dos promptiin (Start > Run ja kirjoita cmd vai oliko se command 98 :ssa..) ja kirjoita avautuvassa ikkunassa ping localhost. Jos vastaukset tulee ok niin periaatteessa fyysisesti integroitu verkkokorttisi toimii.

Paketit: lähtetty= 4, vastaanotettu= 4, kadonnut= 0 (0% loss)
Arvioitu kiertoaika millisekunteissa:
Minimi=0 ms, Maksimi = 0 ms, Keskimäärin = 0ms

Tuommosta haastoi.

 

[Iceman]

Tsekkaappa bisnesman YV :si.

 

[palle fontän]

Viestin lähetti Iceman
Mene dos promptiin (Start > Run ja kirjoita cmd vai oliko se command 98 :ssa..) ja kirjoita avautuvassa ikkunassa ping localhost. Jos vastaukset tulee ok niin periaatteessa fyysisesti integroitu verkkokorttisi toimii.

Localhost toimii ilman verkkokorttia. Vaatii vain, että käyttiksessä on TCP/IP-pino käytössä. Tuo ei siis todista verkkokortin toiminnasta mitään.

 

[Iceman]

Viestin lähetti sopuli
Localhost toimii ilman verkkokorttia. Vaatii vain, että käyttiksessä on TCP/IP-pino käytössä. Tuo ei siis todista verkkokortin toiminnasta mitään.

Aivan oikein. Ajatusvirhe, my bad.

 

[Procamp]

No niin, simppeli homma varmaan monelle, mutta nyt täytyisi saada yksi iso (1,2G) mpg-tiedosto jaettua kahtia, jotta voisi polttaa levylle. Mikä olisi hyvä softa ja muuta huomioitavaa? Tänks!!

 

[pasil]

Viestin lähetti Sartjärvi
No niin, simppeli homma varmaan monelle, mutta nyt täytyisi saada yksi iso (1,2G) mpg-tiedosto jaettua kahtia, jotta voisi polttaa levylle. Mikä olisi hyvä softa ja muuta huomioitavaa? Tänks!!

http://fin.afterdawn.com urlin takaa löytyy läjäpäin linkkejä ja juttuja noista leffa/mp3-puolen softista. Myös foorumia kannattaa lueskella.

 

[Ruutiveijari]

Pitäisi oppia Javan perusteet noin kolmessa kuukaudessa. Tavoitteena olisi osata väsätä muutamia ominaisuuksia omaava Lotto-ohjelma, siihen konsoli (mikäs se tuo on?) ja tästä kaikesta vuokaavio.

Kirjoja mitä kannattaisi hommata? URLeja?

Kiitän jo etukäteen.

 

[bisnesman]

Viestin lähetti bisnesman
Ostin käytetyn Compaq-läppärin.
Siinä on sisäinen verkkokortti, mut en saa konetta nettiin.

Mulla on kaapelimodeemiyhteys, ja valojen välkkymisen mukaan kaikki on ok (vrt. tähän pöytäkoneen ja modeemin aktiin). Paitsi että tossa on 100M kortti. Ja valo vilkkuu kellertävänä, kun valot yleensä välkkyy vihreänä (myös "lan" 10 M kortilla, siis tässä pöytäkoneessa).

Ongelma ratkesi perinteisesti. Kaapelimodeemi 20 sek ajaksi irti seinästä ja modeemi resetoituu. Nyt skulaa hyvin :D

 

[MadMan]

Viestin lähetti Ruutiveijari
Kirjoja mitä kannattaisi hommata? URLeja?

Hyvät luentokalvot ja muita vinkkejä löytyy täältä - tuo ensimmäinen on laaja ohjelmoinnin peruskurssi ja toinen on normaali pituinen. Kursseilla ei muuta eroa ole, kuin tentti. Tietenkin luentokalvot ovat erilaiset, mutta kummassakin on selitetty samat asiat:
http://www.hut.fi/~t106213/
http://www.hut.fi/~t106216/

Tuosta ensimmäisestä löytyy myös jotain kirjallisuusvinkkejä.

Tästä löytyy linkki elektronisessa muodossa olevaan kirjaan, joka on ilmainen:
http://www.cs.hut.fi/Docs/Eckel/

 

[luistimet]

Kamppailtuani joulun pyhinä lähiverkon kanssa ja saatuani sen vihdoin toimimaan, ilmestyi eteeni kuitenkin seuraavanlainen ongelma:

Lähiverkkoni kaksi konetta pitäisi olla yhdistettynä toisiinsa ja molemmista yhteys kaiken pahan alkuun ja juureen, internetiin. Vaan aamulla herätessäni odottikin vähemmän mukava yllätys, kun yhteys ei ottanutkaan toisella koneella onnistuakseen. Päätinpä kokeilla yhteyttä myös tällä toisella koneella ja tsadaam: Tällähän minä tätäkin viestiä naputtelen.

Ongelma on siis se, ettei toinen koneista suostu yhdistämään internetiin, eikä pingaamaan esimerkiksi jatkoaika.com:ia kuten toinen kone mukisematta tekee. Yhteys koneiden välillä toimii myös. Palomuurin kytkin myös ihan tätä asiaa testatakseni pois päältä, mutta eipä auttanut asiaa. Piuhat on tarkistettu n+1 kertaa ja tilanteen tekee peräti mielenkiintoiseksi se, että asetuksia en ainakaan tietoisesti ole mennyt sörkkimään. Miksipä niitä toimivia muuttamaankaan.

Käyttöjärjestelminä ovat Windows XP ja Windows 98, joista jälkimmäisellä kaikki toimii niin kuin pitääkin. Verkkokortteina molemmissa koneissa SMC123A-TX 10/100Mbps PCI NIC ja kytkimenä/modeemina toimii Telewellin EA-715

EDIT: Kaikki kunnossa taas. Olin sitten mennyt kuin mennytkin tekemään asetuksiin epähuomiossa ratkaisevan muutoksen. :)

 

[Axel K.]

Ruutiveijarille kirjoista

Tuossa MadMan jo ehdottikin hyvää kirjaa eli ilmaista Thinking in Java-opusta, jonka on kirjoittanut Bruce Eckel. Tämä kirja on mielestäni ehkä paras Javan perusteet opettava kirja jos osaa jo ohjelmoida jollain kielellä kuten C:llä. Ensimmäikseksi ohjelmoinnin oppikirjaksi siitä ei ole. Mutta mikäli aikoo Java-ohjelmointitaitojaan myöhemminkin hyödyntää, kirja kannattaa ehdottomasti lukea. Tosin se on aika järkäle, mutta kukapa ei jaksaisi tuhatta sivua lukea niin mielenkiintoisesta asiasta kuin Javasta... ;) Thinking in Java pureutuu aika syvälle kieleen, sen ongelmiin ja hyviin puoliin ja antaa asioille syitä. Mielestäni erittäin mielenkiintoinen luettava.

Mikäli et ole ohjelmoinut aiemmin, tälläinen voisi olla hyvä: Arto Wikla: Ohjelmoinnin perusteet Java-kielellä, OtaDATA 2001. Tätä näytetään käytettävän ainakin Helsingin yliopiston Ohjelmoinnin perusteet - kurssilla. Itse en ole ko. opusta lukenut, mutta mikäli sisältö on otsikon mukainen, lähstymistapa ongelmaan on oikea.

 

[MadMan]

Re: Ruutiveijarille kirjoista

Viestin lähetti Axel K.
Mikäli et ole ohjelmoinut aiemmin, tälläinen voisi olla hyvä: Arto Wikla: Ohjelmoinnin perusteet Java-kielellä, OtaDATA 2001. Tätä näytetään käytettävän ainakin Helsingin yliopiston Ohjelmoinnin perusteet - kurssilla. Itse en ole ko. opusta lukenut, mutta mikäli sisältö on otsikon mukainen, lähstymistapa ongelmaan on oikea.

Tiedän itsekkin tuon kirjan, mutta en ole lukenut sitä. Kirjahan ei kovin paksu ole, joten siinä on joko asiat laitettu hyvin tiiviiseen muotoon tai sitten ei siinä Javaa käsitellä kovinkaan syvällisesti. Kannattaa varmaan mennä lähimpään Akateemiseen tai Suomalaiseen ja katsoa sieltä Java-kirjoja. Selailemalla niitä saa jo jonkinlaisen käsityksen minkä tasoisille ohjelmoijille kirjat on suunniteltu. Ylensä noiden hinnat lähtee jostain 60 e ylöspäin (halvempiakin saa, mutta ne ei ylensä ole kovin kattavia). Jos sellaisen 600-sivuisen Java-kirjan aloittelijoille ostaa niin sillä pääsee jo aika pitkälle. Ylensä näissä tulee vielä jokin cd-levy mukana, missä on Java-kääntäja, esimerkkejä, ym.

P.S. Sitten kun aloitat tuon koodaamisen niin kannattaa hankkia Borlandin JBuilder. Se perusversio on ilmainen (edellyttää tosin rekisteröitymisen, joka on myös ilmainen). Laita ainakin oikea sähköpostiosoite, koska sieltä tulee mailiin tiedosto, mikä pitää liittää tohon JBuilderiin mikäli haluaa saada sen toimimaan. Tämän löytää osoitteesta http://www.borland.com/products/downloads/download_jbuilder.html

Ja tossa se Personal-versio on ilmainen. Ohjelma debugaa lennosta, muistaa metodien nimet ym, eli ihan käytännöllinen softa - tosin koodaamiselta se ei pelasta, mutta koodaaminen tulee noin 2-4 kertaa nopeammaksi, kun ei tarvitse virheita korjata. Tietenkin ajatteluvirheitä se ei korjaa, joten joudut itse vielä miettimään mikä mättää, kun ohjelma ei toimi niinkuin haluaisi ;)

Edit: typoja ja lisäys

 

[Axel K.]

Tuon Wiklan kirjan heitin mukaan siksi, etta on aivan eri asia opiskella uusi _ohjelmointiikieli_ jos osaa jo ohjelmoida kuin opetella _ohjelmoimaan_ käyttäen esimerkiksi Java-kieltä opiskeluun. Jälkimmainen vaihtoehto tuo mukanaan paljon muutakin opittavaa kuin kielen syntaksin ja erityispiirteet. Äla missaan nimessa osta esim. Thinking in Javan tyylista kirjaa, jos et osaa viela kirjoittaa esim. C:tä. Menee vaan turhaan aikaa, kun yrittää ne aloittelijalle olennaiset asiat loytaa kaiken muun seasta. Joku mukava tiivis ohjelmoinnin oppikirja varmaan löytyy. Suosittelen ainakin tutustumaan tuohon Wiklan kirjaan.

Borlandin JBuilder on aivan liian raskas ja monimutkainen aloittelijalle. Sen kanssa ei kasva muuta kuin 3 metrinen jorma ottikkoon, jos ei tiedä, mita on tekemässä. Sitten kun aletaan tekemään monimutkaisia Swing-käyttoliittymiä yms. kannattaa sen käyttoä ehkä _harkita_. Tekstieditorilla, jossa on syntaksin värjäys pääsee jo todella pitkälle. Sitapaitsi sellainen (kuten ilmainen ConText) ei vie turhaan koneen resursseja. Mielestäni asiat täytyy osata tehdä "käsin" eli ymmärtää, ennen kuin alkaa käyttämään "WYSIWYG"-editoreita, mikä JBuilderkin tosiasiassa on...

Kaikki edelliset asiat tietenkin IMHO, en missään nimessä halua provota.

edit: ihan kauhea määrä typoja... :)

 

[MadMan]

Viestin lähetti Axel K.
Borlandin JBuilder on aivan liian raskas ja monimutkainen aloittelijalle. Sen kanssa ei kasva muuta kuin 3 metrinen jorma ottikkoon, jos ei tiedä, mita on tekemässä. Sitten kun aletaan tekemään monimutkaisia Swing-käyttoliittymiä yms. kannattaa sen käyttoä ehkä _harkita_. Tekstieditorilla, jossa on syntaksin värjäys pääsee jo todella pitkälle. Sitapaitsi sellainen (kuten ilmainen ConText) ei vie turhaan koneen resursseja. Mielestäni asiat täytyy osata tehdä "käsin" eli ymmärtää, ennen kuin alkaa käyttämään "WYSIWYG"-editoreita, mikä JBuilderkin tosiasiassa on...

Itselläni on aivan toisenlaisia kokemuksia. Ohjelmahan ei koodia tee puolestasi, vaan huomaa typot lennosta ym., jolloin ei se kuuluisa leka kasva otsaan niitä etsiessä. Vaikka kääntäjä antaakin rivin, mistä virhe löytyy mutta jos näitä on useampi kymmenen niin siihen menee turhaan aikaa. Koitan demota asiaa esimerkillä:

public class luokka1 {
public luokka1() {
// Konstruktorin koodi
}

public void metodi11() {
// Koodia
}

public void metodi12() {
// Koodia
}
}

ja sitten on toinen luokka:
public class luokka2 {
public luokka2() {
// Konstruktorin koodi
}

public void metodi21() {
luokka1 muuttuja = new luokka1();
muuttuja.metodi11();
}
}

Eli tässä kun kutsutaan luokka1:n metodia, niin JBuilder osaa ehdottaa mahdollisia vaihtoehtoja. Voin kokemuksesta sanoa, että tämä helpottaa asiaa huomattavasti kun koodia alkaa olemaan muutama tuhat riviä ja metodeitakin on ihan kivasti. Eihän niitä metodeita millään ulkoa muista, niin ei mene aikaa siihen kun katsoo metodin nimen toisesta luokasta/muistaa väärin ja joutuu korjaamaan jälkikäteen. Eli koodaamisen siinä joutuu itse tekemään ja joutuu vielä ymmärtämään mitä tekee. Tietenkin todella lyhyet harjoitustehtävät on ehkä parempi tehdä txt-editorilla, mutta sitten isompia töitä (kuten se lotto-ohjelma), niin on JBuilderista jo huomattava hyöty.

 

[Axel K.]

Puhut kyllä asiaa MadMan, olen itsekkin vääntänyt JBuilderilla koodia muutamassa projektissa ja kotihommissa. Swing- ja AWT-painotteisiin hommiin se on aivan omiaan. Tällä hetkellä olen kokeillut Eclipseä (eclipse.org) joka sisältää myös koodintäydennyksen, tarkistuksen koodin kirjoitusaikana yms. Käyttöliittymäeditoria siinä ei tosin ole (vai saako siihen?), mutta pienemmät pystyy tekemään käsin ja tällä hetkellä en niitä teekkään kuin omaksi ilokseni. Eclipse on myös ilmainen ja jotenkin olen mieltynyt sen "tyyliin" enemmän.

Lähinnä kysymys on siitä, että aloittelijalla voi olla ongelmia esim. classpath-asetusten ja kaiken maailman wizardien ja projektiasetusten kanssa ja jos jokin menee pieleen se voi olla vaikea korjata ja korjaamiseen menee aikaa ja itse koodaamisen opettelu unohtuu. Itse käsitin että Lotto-ohjelma on jokin pieni sovellus, jolla generoidaan lottorivejä. Siihen ei montaa riviä koodia tuhraannu. Se myös miten JBuilder "itse" generoi koodia, voi hämätä aloittelijaa. Jos tätä generoitua koodia ei täysin ymmärrä, voi olla vaikea kirjoittaa esim. tapahtuman käsittelijöiden koodi oikeaan paikkaan. Toinen esimerkki: jos tekee Swing- tai AWT-käyttöliittymää ja käyttää esim. GridBagLayouttia komponenttien asetteluun siitä ei tule yhtään mitään, jos ei tiedä miten kyseinen layout-luokka "toimii".

Edelleen mielestäni aluksi kaikki kannattaa tehdä "käsin". Tämä koskee myös HTML:llää, CSS:sää yms. Kun tietää mitä pinnan alla on, osaa todella hyödyntää kaikkia visuaalisten editoreiden ominaisuuksia. JBuilderista ja muista koodia täydentävistä editoreista vielä sen verran, että niistä on sen jälkeen eniten hyötyä, kun on oppinut valmiiden Java-luokkien nimeämislogiikan. Tällöin JBuilderilla kirjoittaessa tuskin tarvitsee API-dokumentteja lueskella...

Niin, ja jos Ruutiveijari luet tätä meidän keskustelua, niin kerro enemmän minkä kokoisesta projektista on kyse yms. , niin me MadManin kanssa valitaan sullekkiin sopiva editori... ;) Tai kaksi :)

 

[MadMan]

Viestin lähetti Axel K.
Lähinnä kysymys on siitä, että aloittelijalla voi olla ongelmia esim. classpath-asetusten ja kaiken maailman wizardien ja projektiasetusten kanssa ja jos jokin menee pieleen se voi olla vaikea korjata ja korjaamiseen menee aikaa ja itse koodaamisen opettelu unohtuu. Itse käsitin että Lotto-ohjelma on jokin pieni sovellus, jolla generoidaan lottorivejä. Siihen ei montaa riviä koodia tuhraannu. Se myös miten JBuilder "itse" generoi koodia, voi hämätä aloittelijaa. Jos tätä generoitua koodia ei täysin ymmärrä, voi olla vaikea kirjoittaa esim. tapahtuman käsittelijöiden koodi oikeaan paikkaan. Toinen esimerkki: jos tekee Swing- tai AWT-käyttöliittymää ja käyttää esim. GridBagLayouttia komponenttien asetteluun siitä ei tule yhtään mitään, jos ei tiedä miten kyseinen layout-luokka "toimii".

Edelleen mielestäni aluksi kaikki kannattaa tehdä "käsin". Tämä koskee myös HTML:llää, CSS:sää yms. Kun tietää mitä pinnan alla on, osaa todella hyödyntää kaikkia visuaalisten editoreiden ominaisuuksia. JBuilderista ja muista koodia täydentävistä editoreista vielä sen verran, että niistä on sen jälkeen eniten hyötyä, kun on oppinut valmiiden Java-luokkien nimeämislogiikan. Tällöin JBuilderilla kirjoittaessa tuskin tarvitsee API-dokumentteja lueskella...

Niinkuin tossa ylempänä kirjoitin niin ne harjoitustyöt kannattaa tehdä txt-editorilla. Ja niitä harjoituksia tosiaan kannattaa tehdä ennen varsinaista projekita, koska ohjelmoimaan ei opi muuten kuin tunkemalla kädet paskaan - eli ohjelmoimalla. Ja sitten se itse isompi työ JBuilderilla - itse tein näin java-kurssilla ja homma toimi hyvin.

TXT-editoriksi kannattaa varmaan hommata emacs. Senhän saa myös windowsille. Emacsissa on esim. notepadiin verrattuna se etu, että se osaa sisennykset laittaa automaattisesti, mikä lisää koodin selkeyttä ja valittaa, jos sulkuja on suljettu enemmän kuin avattu. Eli siitä löytyy tuollaisia pieniä ja ihan mukavia ominaisuuksia. Muutenkin emacs on mielestäni yleiseditoriksi paras heti picon jälkeen :D

 

[Axel K.]

Älä jumankauta mitään emacsia... Eihän sitä käytä kun teek... Ahaa :)

Emacsi on kuulemma kaikkien editoreitten äiti. Mutta itse kyllä olen tullut toimeen ihan tavallisella Ultraeditillä ja sillä aiemmin mainitulla Contextilla. Noissakin on automaattinen sisennys, makrot yms. yms. Ja se syntaksin korjaus.

Mä en oo muuten koskaan tavannu kahta koodaria, jotka ois samaa mieltä jostain työkaluista. Aina pitää käyttää eri työkaluja kun naapurikubiklen hemmo, näin karrikoidusti. Mistäköhän se johtuu. Imeisesti siitä että pitäähän sitä tietenkin olla jotain puhuttavaakin silloin, kun ei tuijota tietokoneen ruutua! :)

Siinä puhut todella painavaa asiaa että koodaamaan ei opi kun koodaamalla. Loppujen lopuksi se on aivan sama mitä lukee ja millä kirjottaa kunhan kirjottaa ja paljon.

Ai niin, pico ei kuulemma ole tosi nörtin editori. Mutta emacs on. Mietippä sitä :)

 

[MadMan]

Viestin lähetti Axel K.
Älä jumankauta mitään emacsia... Eihän sitä käytä kun teek... Ahaa :)

Emacsi on kuulemma kaikkien editoreitten äiti. Mutta itse kyllä olen tullut toimeen ihan tavallisella Ultraeditillä ja sillä aiemmin mainitulla Contextilla. Noissakin on automaattinen sisennys, makrot yms. yms. Ja se syntaksin korjaus.

Mä en oo muuten koskaan tavannu kahta koodaria, jotka ois samaa mieltä jostain työkaluista. Aina pitää käyttää eri työkaluja kun naapurikubiklen hemmo, näin karrikoidusti. Mistäköhän se johtuu. Imeisesti siitä että pitäähän sitä tietenkin olla jotain puhuttavaakin silloin, kun ei tuijota tietokoneen ruutua!

Niinkuin sanoit nämä ovat tottumuskysymyksiä.

Siinä puhut todella painavaa asiaa että koodaamaan ei opi kun koodaamalla. Loppujen lopuksi se on aivan sama mitä lukee ja millä kirjottaa kunhan kirjottaa ja paljon.

Huomasin itse, että oikeastaan opin javaa siinä samassa kun koodasin. Kannattaa opetella käyttämään noita Java API-kirjaston selityksiä ( http://java.sun.com/j2se/1.3/docs/api/ ). Tuolta löytyy hyvät selitykset mitä javan valmiit kirjastot tekevät ja sieltä on helppo etsiä javan valmiita ominaisuuksia. Kun javaan on saanut perustuntuman niin huomaa javan loogisuuden. Eri ominaisuudet ovat loogisissa paikoissa noissa valmiissa kirjastoissa ym.

Ai niin, pico ei kuulemma ole tosi nörtin editori. Mutta emacs on. Mietippä sitä :)

Eikö.. Sitten täytyykin siirtyä kokonaan Emacsiin :D

 

[Waky]

Viestin lähetti Axel K.
Mä en oo muuten koskaan tavannu kahta koodaria, jotka ois samaa mieltä jostain työkaluista.

Heh, no karrikoitua tai ei niin (x)emacs on kyllä aika suuressa suosiossa. Ja suosiohan teek.. piireissä tulee siitä, että se on unix/linux pohjalle alunperin (ei mitään wintoosaa :) ja toimii erittäin hyvin kielellä kuin kielellä. Mutta tosiaan aika samaa mieltä noista JBuilder ym. hommeleista. JBuilder on kyllä kätsy apuväline, kun se suoraan jo ilmoittelee virheistä ja ehdottaa mahdollisia jäsenfunktioita.

Javasta yleensä voisin kyllä laittaa pari mielipidettä, mutta annetaan olla, ei ole tarkoitus aloittaa mitään kielitappelua ;)

 

[Axel K.]

No mun kanssa et mitään kielitappelua saa aikaiseksi. Oon jo pitkään ollut sitä mieltä, että platformi ja kieli sovelluksen mukaan. Java ei todellakaan sovellu kaikkeen. Hyvä kieli se on kyllä aloittaa, selkeä syntaksi, roskien keruu ja hyvät luokkakirjastot. Mutta ei, ei aloiteta tätä keskustelua, koska C:llä ja C++:llakin on oma paikkansa.

Itse en ole koskaan joutunut Emacsia käyttämään, koska varsinainen Unix(Linux/FreeBSD)-softankehitys on tullut tehtyä windowsista käsin (webbisoftaa). Muuten on Javahommat kyllä tullut tehtyä JBuilderilla ja nyttemmin tuolla Eclipsellä. Kun paljon kirjoittaa ja osaa jo kirjoittaa, silloin kannattaa käyttää jotain kunnon IDE:ä. Nopeutuu hommat huomattavasi. Vielä kun joku kehittäisi JSP-sivujen tekoon jonkun kunnon softan. Ehdotuksia otetaan vastaan. Ultraedit on ollut tähän mennessä siihen kova sana.

 

[Ruutiveijari]

Macintosh

Kiitos herroille noista ohjelmointi-vastauksista. Wiklan kirja on nyt pöydällä ja pari kirjaa hakusessa.

Yritän nyt viimeisen kerran tätäkin:

Onko täällä kenelläkään Macintosh käytössä?

Olisi mahdollisuus saada aika edullisesti iBook (alkuperäinen, G3 300 MHz) ja pitäisi siitä saada hiukan inside scooppia.

Ja yleistäkin tietoa Maceista.

Pitäähän sitä kokeilla.