Löytyykö animen/mangan ystäviä?

  • 4 840
  • 37

spertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Itseäni tämä aihe ei oikeastaan jaksa suuremmin koskettaa, mutta huomenna 2.8 ilmestyvä Weed, eli Hopeanuolen poika on varmastikin jossain vaiheessa katsottava. Tämäkin lähinnä vain etukäteishehkutuksen vuoksi, jonka levymyyjä minulle kuukausi takaperin piti.
 

muaddib

Jäsen
Suosikkijoukkue
Mimosanherkät Itkupillit ja Setämiehet
Hellsing

Ostin halvalla Tokiosta näitä ja kyseessä siis Kohta Hiranon huikea manga-pläjäys. Kukaan normaali-ihminen ei voi olla pitämättä natsi-zombieita jahtaavasta vampyyristä.

muaddib
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Tiedoksi, että suuresti arvostettu ja kehuttu, eräänl. animen klassikkonakin pidetty Hayao Miyazakin Tonari no Totoro (suom. Ystäväni Totoro) pyörii tällä hetkellä elokuvateattereissa. Elokuva on vuodelta 1988, ja kaiketi aikoinaan ollut Suomessa teatterissakin jonkun verran, mutta sittemmin saanut enemmän suosiota asioihin perehtyneimpien kanssa. Eikä 80-luku vielä tainnut olla Suomessa japanilaisen animaation kulta-aikaa muutenkaan. Nyt tämä teos on vihdoin teatterimuodossa nähtävillä uudemmallekin yleisölle.

Kyseessä on veikeä satu Miayazakin omalaatuiseen ja mysteeriseenkin tyyliin. Totoro on jonkinlainen hyväntahtoinen metsänhenki, johon maaseudulle muuttavat lapset törmäävät.

Itsekään en tätä elokuvaa ole nähnyt, joten ajattelin sen tässä piakkoin käydä silmäilemässä. Onneksi löytyy versiota, joka pyörii myös alkup. kielellä ainakin Helsingistä, eikä tarvitse suomidubbauksia sietää. Ne pilaavat animaation yleensä.

Ja eiköhän tuo tule myöhemmin DVD:llekin ihan yleisesti myyntiin, joten löytänee tiensä omaan hyllyyni alati kasvavan Miayzaki-kokoelman täydennykseksi.
 
Suosikkijoukkue
HIFK, Haukilahden Työväen Ampujat
Ted Raikas kirjoitti:
Tiedoksi, että suuresti arvostettu ja kehuttu, eräänl. animen klassikkonakin pidetty Hayao Miyazakin Tonari no Totoro (suom. Ystäväni Totoro) pyörii tällä hetkellä elokuvateattereissa. Elokuva on vuodelta 1988, ja kaiketi aikoinaan ollut Suomessa teatterissakin jonkun verran, mutta sittemmin saanut enemmän suosiota asioihin perehtyneimpien kanssa. Eikä 80-luku vielä tainnut olla Suomessa japanilaisen animaation kulta-aikaa muutenkaan. Nyt tämä teos on vihdoin teatterimuodossa nähtävillä uudemmallekin yleisölle.

Kyseessä on veikeä satu Miayazakin omalaatuiseen ja mysteeriseenkin tyyliin. Totoro on jonkinlainen hyväntahtoinen metsänhenki, johon maaseudulle muuttavat lapset törmäävät.

Itsekään en tätä elokuvaa ole nähnyt, joten ajattelin sen tässä piakkoin käydä silmäilemässä. Onneksi löytyy versiota, joka pyörii myös alkup. kielellä ainakin Helsingistä, eikä tarvitse suomidubbauksia sietää. Ne pilaavat animaation yleensä.

Ja eiköhän tuo tule myöhemmin DVD:llekin ihan yleisesti myyntiin, joten löytänee tiensä omaan hyllyyni alati kasvavan Miayzaki-kokoelman täydennykseksi.

Luin itsekin tuon ilouutisen ja ajattelin siltä istumalta viedä kummityttöni sitä katsomaan että näkee vähän muitakin animaatioita kuin ne iänikuiset Disneyt. Tosin voi olla että Totoron rauhallinen tahti ei oikein nappaa nykyajan vekaroille. Siinähän ei varsinaisesti tapahdu juuri mitään :)

Valehtelematta voin sanoa että Totoro on paras Miayzakin leffa, seuraavina ehkä Laputa ja Nausicaa. Muutenkin sijoittaisin Totoron ihan top 5:een kaikista näkemistäni leffoista. Howl's Moving castlesta en jostain syystä niin paljon pitänyt mutta onhan sekin ihan h-vetin hyvä.

Hayao Miyazakin ohjaamat leffat onkin kaikki hyllyssä pl. pari lyhhäriä joita ei oikein mistään saa. Dvd-kokoelmani helmiä.
 

tty_01

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Tämä ketju ei ole ollut kovin aktiivinen, siispä lisätään sisältöä.

Yleinen käsitys animesta kai on, että lasten hommahan se on. No kyllähän nimenomaan valtaosa Suomessa esitettävästä animesta on lapsille suunnattua, mutta suosittelisin tutustumaan ainakin seuraaviin sarjoihin:

Elfen Lied
-yksi parhaimmista tunnusmusiikeista koskaan ikinä
-Ensimmäisen jakson 5 ensimmäisen minuutin aikana enemmän mättöä kuin arskan leffoissa. Kädet, päät irtoavat ja päävärinä on punainen
- K18......syystä
ensimmäinen jakso, alku
http://youtube.com/watch?v=94gJ9qianGU

Gantz
- mielenkiintoinen piirrostyyli
- K18,
- Joko pidät tai sitten et. Jaksoja voi etsiskellä mm. livedigital palvelusta
 

lavos

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Pistetääs jotain omia suosikkeja (anime):

Sarjat

Berzerk
Last Exile
Full Metal Alchemist
Trigun
Gundam Seed
Rurouni Kenshin (OVA)
One Piece


Leffat

Ghost in the Shell
Princess Mononoke
Spirited Away
Tonari no Totoro
Grave of the Fireflies
Nausica of the Valley of the Winds
Ninja Scroll
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
tty_01 kirjoitti:
Elfen Lied
-yksi parhaimmista tunnusmusiikeista koskaan ikinä
-Ensimmäisen jakson 5 ensimmäisen minuutin aikana enemmän mättöä kuin arskan leffoissa. Kädet, päät irtoavat ja päävärinä on punainen
- K18......syystä
Kyseisestä sarjasta olen ensimmäisen jakson nähnyt ja se alku... se oli todellakin jotain pysäyttävää. Ultraväkivaltaista, mutta samalla tavalla jotenkin hypnoottisen esteettistä ja taiteellista. Uskomaton visio ja musiikki todellakin tukee tunnelmaa hämmentävällä tavalla. Siinä ainakin minulla kyllä tunteita tuli monessa muodossa kun katsoin. Kyseinen kohtaus oli sitten tietysti aika irrallaan muusta jaksosta ja koska en sarjaa ole sattuneesta syystä sen pidemmälle seuraillut, niin en osaa tietää kuinka paljon suuntaa se alkukohtaus antoi kokonaisuudelle. Käsittänyt olen, että aika makaabereja kohtia on pitkin sarjaa, mutta ei ehkä niin eeppisessä mitassa kuin siinä alkukohtauksessa.

Pitänee joskus ajan kanssa tutustua koko sarjaan. Tarkoitus on ollut, mutta on vaan jäänyt syystä tai toisesta.

Elfen Lied on kyllä kerännyt kiitosta varsin laajasti, mitä olen lukenut, joten kovin huonosta ei tosiaan voi olla kysymys.
 

lavos

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Ted Raikas kirjoitti:
Elfen Lied on kyllä kerännyt kiitosta varsin laajasti, mitä olen lukenut, joten kovin huonosta ei tosiaan voi olla kysymys.

Itse tykkäsin myös Elfen Liedistä. Alun väkivalta toimi ehkä jonkinlaisena herätteenä tjsp, koska siitä eteenpäin kiintopisteet oli jossain ihan muualla. Olisi tolle pari jatkoepisodiakin toivonut, koska sarja jäi kiperään kohtaan. Jos jollain sanalla pitäisi sarjaa kuvata, niin se olisi "koskettava". Yhdessä Grave of the firefliesin kanssa pysäyttävimmät kokonaisuudet, mitä tulee mieleen. Suosittelen!
 

tty_01

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
lavos kirjoitti:
Jos jollain sanalla pitäisi sarjaa kuvata, niin se olisi "koskettava". Yhdessä Grave of the firefliesin kanssa pysäyttävimmät kokonaisuudet, mitä tulee mieleen. Suosittelen!

Koskettava ehdottomasti. Ihmisen käyttäytymistä alkaa ajattelemaan noin yleensäkin tämän sarjan katsottuaan. Esim. eräässä jaksossa olleen koirantappokohtauksen jälkeen sitä alkoi todella miettiä ihmisen julmuutta. En nyt paljasta enempää tuosta, mutta onhan sarjassa muutakin kuin pelkkää väkivaltaa. Oikeastaan loppujaksoissa selvitetään taustaa tuohon ensimmäisen jakson alkuun. Muutama lisäjakso ei olisi ollut pahitteeksi, mutta "avoin" loppu on kuitenkin ihan kohtuullinen vaihtoehto.
 

Groove Armada

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Starkin noutopihan parakki
Leffoja olen katsellut paljonkin, sarjoja en niinkään. Tosin siihenkin on tulossa
muutos, tsekkailen nyt Tsubasa Chroniclea, ja sen jälkeen varmaan tulee
otettua koneelle joku muu sarja.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Olisi melkein voinut laittaa leffaketjuunkin, mutta menkööt nyt tänne, kun aiheeseen enemmän liittyy.

Käytiin tänään katsastamassa Rakkautta&Anarkiaa festivaaleilla Paprika -niminen animeleffa. Konsepti oli jo ennakkoon tälläisestä surrealistisista unijutuista tykkäävästä tyypistä kiehtova, pitihän tuo siis nähdä.

Leffa kertoo siis mullistavasta keksinnöstä, jonka avulla ihmiset voivat tunkeutua toisten uniin ja jopa myös seurata niitä monitorista. Näissä unimaailmoissa seikkailee myös mysteerinen Paprika -niminen nuori nainen, joka hallitsee niissä luovimisen taitavasti. Todellisessa maailmassa hän on psykoterapeutti Dr. Chiba.

Uniensa riivaama poliisi Konakawa saa apua Paprikalta joka yrittää selvittää, mistä hänen painajaisensa johtuu. Tästä lähtee sitten purkautumaan varsinainen vyyhti.

Pian tulee ilmi, että osa näistä laitteista, jotka mahdollistavat uniin siirtymisen on kadonnut ja alkaa myös tapahtua outoja, kun uni ja valvetila sekoittuvat vaarallisesti.

Sen enempiä spoilaamatta tuosta alkaa varsin surrealistinen ja psykedeelinenkin matka uniin ja jonnekin siltä väliltä. Leffa on animaatioksi aivan äärimmäisen upeasti toteutettu ja unijaksot todella on sitä itseään ja sisältävät todella sekopäisiä ideoita ja näkyjä. Tyyli ei ole todellakaan rasittavaa pallopää/jättisilmä animea, vaan realistisempaa ilmaisua. Hahmot ovat todella ilmeikkäitä ja persoonallisia. Mikään lastenpiirretty ei ole kyseessä, sen verran hurjaa menoa ja juonikaan ei ole ihan helpointa seurattavaa. Parissa kohtaa menin itsekin sormi suuhun.

Lisäksi elokuvan musiikki tukee visuaalista ilmettä täydellisesti, ollen sopivan kaoottista ja vinksahtanutta. Vähään aikaan ei ole elokuvassa musiikki toiminut yhtä upeasti.

Jos vähänkään anime, tai omaperäinen erikoislaatuinen animaatio kiinnostaa, niin suosittelen Paprikaa lämpimästi.

Juoni ehkä aavistuksen latistuu lopussa ja hetkittäin 3D-animaatio paistaa seasta läpi, mutta todeta täytyy, että visuaalisesti leffaa ei ilman sitä olisi voitu kuvittaa kuitenkaan. Pieniä virheitä nekin silti.
 

tutzba

Jäsen
Aikasemmin olen pitänyt tätä animea joidenkin hörhöjen innostuksena, mutta käsitys muuttui aika pikaisesti kun katsoin parin päivän aikana leffat Henkien kätkemä sekä Liikkuva linna. Nämä ovat ehkä hiukan nuoremmille faneille suunnattuja, mutta toimivat todella hyvin. Molemmat elokuvat olivat tyylikkäästi toteutettuja niin animaatiollisesti kuin kaikella muullakin osa-alueella. Ei pysty sanomaan, että näyttelijät olivat hyviä, mutta henkilöhahmot ainakin saavat pelkkää kiitosta.

Mitäs muita animeleffoja täällä suositellaan?
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Mitäs muita animeleffoja täällä suositellaan?
Hieman aikuisempaan makuun suosittelen edellä esittelemääni Paprikaa, joka on siis ihan tuore tapaus. Sen lisäksi jo vähän vanhempi Ghost in the Shell (sillekin on tullut jatkoa, mutta en ole nähnyt).

Draamaa ja historiallisia piirteitä tarjoava Toisen Maailmansodan aikaiseen Japaniin sijoittuva Tulikärpästen hauta (Grave of Fireflies) on ihan ehdoton. Herkkähipiäisten kannattaa varata nenäliinat.

Sitten jos Henkien Kätkemä ja Liikkuva Linna miellytti, niin elokuviin nyt ilmestyvä Maameren Tarinat voisi olla ehkä katsomisen arvoinen. Ursula Le Guinnin mainioihin fantasiakirjoihin perustuva elokuva on Hayao Miyazakin pojan esikoisohjaus. Trailerin perusteella upeaa animointia taas, tarinasta en osaa sanoa, varmaan aika typistetty kun kirjasarja oli useamman osan pituinen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös