Viime kevään mestaruusjuhlien jälkeen on ollut katastrofaalinen paluu liigajäille. Onko tämä nyt sitä mestruuskrapulaa vai mitä? Draftissa tein strategiapäätöksen pyrkiä panostamaan Dallasin ja Anaheimin pelaajiin, koska molempien ennustin menevän pitkälle, ja laskin että kun rungossa on paljon huippujoukkueiden pelaajia, varmistetaan sillä ainakin hyvä +/- -lukema. Strategia meni vähän vinoon, sillä ihannetilanteessa olisin saanut kolme pelaajaa molemmista joukkueista. Kävi kuitenkin niin, että Dallas-tähdet vietiin nenäni edestä ja sain vain Spezzan ja Ritchien ja kun vielä jälkimmäinen olikin pitkäaikaispotilas, lensi hän waiversiin. Draftin loppupäässä poimimani Dallas-pakki Odyua oli lopulta fantasiamielessä niin väritön tapaus, että hänestäkin luovuin nopeasti, kun DeKeysir oli saatavissa tilalle.
Noh, rosteriin jäi sitten täysin ylimitoitettu Ducks-edustus, mutta se ei haitannut, koska olin tyytyväinen nimiin Perry-Kesler-Bieksa-Rakell-Hagelin. Sitten iski katastrofi ja Ducks on aloittanut kauden huonommin kuin koskaan. Puolet otteluista on ollut sellaisia, että joukkue ei ole tehnyt maaliakaan ja pelaajat ovat keränneet vain miinuslukemia tehopörssiin.
Columbus ymmärsi kriisialkunsa jälkeen vaihtaa valmentajaa, mutta Ducks-johto on ihmeen pitkään katsonut taaperrusta, vaikka syyllinen on ihan selvästi valmentajan pallilla. Ei Getzlafin ja Perryn kaltaiset pelaajat ole voineet kesätauon aikana taantua farmipelaajan tasolle.
Nyt kun katsoo, miten draftin alkupää meni osaltani, niin surulliselta näyttää tuo tilasto:
1. kierros: Corey Perry (Anaheimin taapertajia, 10 ottelussa 0+3 ja -4)
2. kierros: Semyon Varlamov (aloitti vaisusti ja menetti startteja Berralle. Pelasi vasta viime yönä ensimmäisen huippuottelunsa)
3. kierros: Kevin Shattenkirk (loukkaantui kauden kolmannessa pelissä, ei ole pelannut sen jälkeen - eikä ole päässyt IR-listallekaan vaan on vienyt rosteripaikan koko ajan)
4. kierros: Cam Talbot (oli draftissa misclick. Tavoite oli ottaa hänet 1-2 kierrosta myöhemmin, jos on vielä vapaana)
5. kierros: Ryan Kesler (Anaheimin taapertajia, 10 ottelussa 0+2 ja -6)
Kornia on se, että jäähykuninkaaksi hankkimani Derek Dorsett on ollut kovempi pistemies, kuin yksikään Anaheimin pelaaja. Dorsett on tehnyt nyt jo 2+1 ja ottanut siinä sivussa 28 jäähyminuuttia.
Onneksi luotto on kova siihen, että Anaheimin taaperrus loppuu aikanaan ja silloin tuo Ducks-viisikkoni muuttuu arvokkaaksi. Shattenkirk on myös parantumassa ja saattaa pelata jo seuraavassa ottelussa. Kun myös viime pelissään Berra haparoi ja Varlamov loisti, ottanee Semyon oman paikkansa ja tasonsa.
Mutta on kyllä kaikkinensa ollut sellainen korpivaellus tämä kauden alku, että huh huh. FA-nostoilla on yritetty paikata, mikä paikattavissa on. DeKeysirin nostosta olen tyytyväinen, vaikka kaveri ei vielä ole ihmeitä esittänytkään. Kunhan saa loukkaantumisen jälkeen pelituntumansa, tullee hän tuomaan kivasti yv-tehojakin. Toinen kiinnostava poiminta on Johan Larsson, joka Evander Kanen loukkaannuttua nostettin Eichelin ja Reinhartin ketjuun ja Buffalon kakkosylivoimaan. Jos tuo ketju alkaa toimimaan, voi oheistuotteena syntyä mukavasti pisteitä.
Ennen kauden alkua tuli poimittua tuo Parayko. Enpä olisi uskonut millainen kultakimpale on kyseessä.
10:ssä pelissä 4+3=7, +8, 30 laukausta, 2 voittomaalia, 2 yv-pistettä ja 20 blokkia. Pakkien ranking-4 ja omistusprosentti noussut nollasta 61% ja nousee koko ajan. Melkeinpä joka pelissä ottelun tähdistössä.
On kyllä ollut varmaan tämän kauden paras FA-nosto. Olen kateellinen.
Tämä todistaa taas sen, miksi yleensä runkosarjan lopussa kärkipäässä ovat ne joukkueet, joilla moves-tilasto näyttää eniten tehtyjä siirtoja. Kun aktiivisesti nostelee pelaajia, niin välillä iskee kultasuoneen ja saa tämän kaltaisia keeper-pelaajia rosteriinsa.