Ilmeisesti päätös Jeren lopettamisesta IFK:ssa on nyt sitten julkistamista vaille valmis. Sääli sinänsä, koska kyllähän Jeren taitojensa vuoksi olisi suonut jatkavan punanutuissa vielä vuosiakin. Valitettavasti ulkojääkiekkoilulliset seikat sekoittivat lopulta pakkaa myös kaukalossa niin paljon, että homma kävi kaikille osapuolille, jos nyt ei täysin mahdottomaksi, niin vähintäänkin "ei-niin-miellyttäväksi". Yksi aikakausi päättyi ja kaikkien osapuolten on aika suunnata katseensa kohti uusia seikkailuja. Tällaista päätöstä en olisi kuitenkaan toivonut, vaikka hengissähän tässä kaikki edelleen ovat.
Jeren lähtöä "joukkuehengen" vuoksi toivoneet lienevät innoissaan ilopissaa tulvien ja mestaruushan hei tässä nyt kai vähintäänkin häämöttää, kun saatiin se Nuori Suomi -sääntöjä rikkova kaveri ulos. Savosta löytyy varmasti tilalle joku Kätkäläinen ; 174cm mutta right ja kiekollisena taitava sekä kolme savon ulkopuolista sanaa osaava hyvä pukokoppipelaaja.
Lainaamani JHagin kommentti kertoo paljonkin asetelmasta, joka IFK-kannattajien keskuudessa on Herra Karalahden ympärille vuosien saatossa muotoutunut. Kovin on mustavalkoinen katsontakanta, joka toki suotakoon, mutta totuus lienee jossakin välimaastossa. Varmastihan Jere on pidetty ja kunnioitettu joukkueen jäsen ollut ja se hänelle suotakoon. Ansioitta tämäkään status ei Jerelle varmastikaan ole siunaantunut. On kuitenkin syytä muistaa, että sota hyvin harvoin yhtä miestä kaipaa. Viime vuosina yhden miehen ympärillä on pyörinyt niin paljon kaikenlaista turhaa, että itse ainakin uskon joukkueen tästä vain vahvistuvan. Se ei ehkä näy heti kentällä tai edes sen ulkopuolella, mutta ehkä lopulta keskittymistä häiritseviä tekijöitä on muutama vähemmän. Ja jos joku pelimies tänne savonmualta ilmestyy, haluan yhä edelleen uskoa, että hänet tänne kärrätään sen vuoksi, että IFK hänestä jotain hyötyisi. Kuten viime kausikin osoitti, valitettavasti, stadilainen läskiposki ei suinkaan ollut se joukkueen viehättävin ilmestys ja ammattimaisin järkäle. Stadilaiset toki aina ensin, niitä vain ei näytä riittävän, jostain kumman syystä.
Jere jatkakoon omana persoonanaan ja valitsemallaan tiellä jatkossakin, jos siltä tuntuu. Ristiriitainen persoona ja oman tiensä kulkija. Vaikka en miehen kaikkia kommelluksia pystykään kunnioittamaan, kunnioitan jollakin kierolla tavalla Karalahden tapaa olla omalle tyylilleen uskollinen. Ei ihan helppoa sekään.
Toivotan Jerelle kaikkea hyvää, mitä tulevaisuus sitten tuokaan tullessaan. Toivottavasti tämä ratkaisu on myös Jeren kannalta positiivinen ja tuo vähän perspektiiviä viime vuosien tapahtumiin.