OldTimeHockey kirjoitti:
Mihinköhän "ns. globalisaatiokriittiseen porukkaan" mahdat viitata, kun maataloustukiaiset ovat Euroopan Unionin suurin rahareikä ja tulleilla kikkailevat nimenomaan globalisaatiokehityksen veturit EU ja USA. Kun samaan aikaan kehitysmailta vaaditaan täydellistä ja ehdotonta markkinoiden avaamista, niin ei ihme että kritiikkiäkin esiintyy. Itse soisin nollapisteestä aloittaville Afrikan maille oikeuden hallittuun protektionismiin, jotta maan omalla tuotannolla olisi edes auttavat edellytykset kilpailla ennenkuin Nestle ja kumppanit päästetään rellestämään. On kuitenkin pidettävä mielessä, että Afrikan maiden auttamisessa on avainsana nimenomaan auttaminen, vaikka jotkut näkevätkin kehitysmaat vain neitseellisinä markkina-alueina.
Globalisaatiokriittisillä voimilla tarkoitan lähinnä näitä toimijoita:
a) Maatalouslobby (olisikohan tälle joku hyvä suomennos),
b) Tiettyjen alojen ammattijärjestöt ja
c) Tiettyjen alojen tietyt yritykset sekä
d) Yllä olevien ryhmien kanssa naimisissa olevat poliitikot.
Tietysti maailmassa on attacit, kepat yms. järjestöt ja naomikleinit ja thomaswallgrenit, mutta näiden toimijoiden mielipiteet pääsevät todella vaikuttamaan vain yllä mainittujen ryhmien kautta. Siispä mielestäni on järkevää nähdä nämä ryhmät tämän alueen päätoimijoina. Blairin ja Bushin kabinetit on miehitetty kovan linjan vapaakauppamiehillä, joita ei varmastikaan haittaisi täydellisen tulliton maailma. Näiden maiden globalisaatiokikkailut voidaan pistää ihan eri piirien syyksi. Ja kyllä, näidenkin maiden tekopyhyys vapaakaupan suhteen on vastenmielistä ja tuomittavaa. Toki meiltä sitten löytyy Ranska, jossa tuettua maataloutta pidetään high tech -alana...
Itse en soisi yhdellekään maalle mitään erioikeuksia kaupankäynnin suhteen lähinnä siksi, että protektionismi ei oikeastaan koskaan onnistu. Lisäksi taloushistoriasta on täysin mahdotonta poimia esimerkkiä maasta, jonka talous olisi oikeasti tuhottu liian vapaalla kaupalla. Sen sijaan päinvastaisia esimerkkejä maista, jotka ovat käynnistäneet kasvunsa ja kiivenneet melkeinpä ensimmäisen maailman porteille on helppo löytää.
Ja afrikan auttamisesssa pätee ihan samat periaatteet kuin muuallakin: molempia (ei-välttämättä symmetrisesti) hyödyttävä kaupankäynti on tehokkaampaa kuin avun jakaminen. Enkä millään muotoa väitä, etteikö kehitysavulla voisi olla myönteisiä vaikutuksia ja etteikö sen pitäisi seurata nyt toteutuneita velka-armahduksia.
OldTimeHockey kirjoitti:
Perustarpeista huolehtiminen ainakin estää sen, ettei kukaan ole pakotettu epätoivoisiin tekoihin hengissä pysymiseksi. Länsi-Eurooppa, jossa heikoimmista on pidetty parhaiten huolta, lienee Lontoon tapahtumista huolimatta maailman turvallisin kolkka. Vertailukohdaksi voidaan ottaa vaikkapa USA, jossa on tälläkin hetkellä historian korkein vankimäärä asukaslukuun suhteutettuna, tai Venäjä, jossa rikollisuus on karannut täysin hallinnasta, kun kasvavan talouden rattaille on päässyt vain pieni osa kansasta. No, korostan kuitenkin, ettei asia tietenkään aivan noin yksioikoinen ole, mutta kuulisin myös mielelläni täysin päinvastaista johtopäätöstä tukevia perusteluita, sillä itse en sellaisia keksi.
Staattiset vertailut eri maiden välillä eivät kerro miksi, jokin maa on turvallisempi kuin toinen (eikä vankiluku sinänsä kerro mitään mistään). Yksi keino tutkia asiaa on verrata mitä tapahtuu maissa, joissa hyvinvointivaltiota heikennetään. Tällaisesta maasta paraatiesimerkki on varmaankin USA, jossa Reaganin ajasta lähtien ja etenkin Clintonin kaudella purettiin New Dealin aikaansaannoksia. Lopputulos: rikosten määrä on vuodesta -80 pysynyt absoluuttisesti samana, väkiluvun kasvettua saman aikaisesti yli 50 miljoonalla. En nyt väitä, että tämä todistaa yhtään mitään oman väitteeni puolesta, mutta ei se ainakaan sitä vastaan puhu. Ja jos olet sitä mieltä, että Suomen hyvinvointivaltiolle on tehty viimeisen viidentoista vuoden aikana sailakset, olet varmaankin sitä mieltä, että rikollisuuden olisi pitänyt lisääntyä. Näinhän ei ole käynyt ja varsinkin nuorisorikollisuus
on tilastokeskuksen mukaan vähentynyt vuodesta 1994 "huomattavasti". (lähde: tilastokeskus
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_06_05_nuoret.html)
Venäjästä en uskalla sanoa mitään muuta kuin sen, että vertailu Länsi-Eurooppaan ei mitenkään ole mielestäni järkevää. Venäjää ei voi mielestäni mitenkään pitää vapaana markkinatalousmaana. Venäjää voisi mielestäni verrata lähinnä säätyläisyhteiskuntaan, jossa 70-vuoden "hyvinvointivaltio"-kokeilun tuhoa ei vielä ole päästy kunnolla korjaamaan. Palataan asiaan vaikka 10 vuoden kuluttua. Jos Venäjällä on asiat huonommin kuin nyt, keskiluokkaa ei ole ja rikollisuus on kasvanut, niin voin tunnustaa olevani väärässä.
OldTimeHockey kirjoitti:
Nyt tuli jo niin paksua legendaa, että tästä kuulisin mielelläni lisää. Missä kattavan sosiaaliturvan maassa vaikuttaa väkivaltainen/terroristinen pitkäaikaistyöttömien joukko, joka olisi saatu pelastettua alipalkatulla perusduunilla?
Emme kai nyt ihan näin suoraviivaisiin selityksiin sentään usko? My bad, jos näin annoin ymmärtää. Argumenttini premissit ovat:
1) Nuorten pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen lisää yhteiskunnan epävakautta.
2) Nuorten pitkäaikaistyöttömyyden vähentyminen vähentää yhteiskunnan epävakautta
3) Hyvinvointivaltion suojatoimenpiteet lisäävät nuorisotyöttömyyttä. (esim. Ranska 40%)
Oletan meidän olevan eri mieltä lähinnä premissistä kolme.
Ihan yksittäisiä maita tarkastelemalla on sitten helppo poimia esimerkkejä siitä, ettei hyvinvointivaltio suojele (väkivaltaisiltakaan) ääriryhmiltä. Ruotsista löytyvät skinheadeja, eläinten vapautusrintaman soluja joiden rinnalla Suomen kettutytöt ovat ihan amatöörejä. Ranskasta löytyy ääriryhmiä vähän joka lähtöön. Eikä hyvinvointivaltio suojaa esim. gettoontumiselta, niin Ruotsista kuin vaikkapa Ranskasta löytyy asuinalueita, jonne valtaväestöstä ei uskaltaudu kuin poliisi ja sosiaalityöntekijät. Mistä se sitten johtuu, siitä, että hyvinvointivaltio on perustuvanlaatuinen virhe vai siitä, että Ranska ja Ruotsi eivät ole panostaneet tarpeeksi hyvinvointivaltioon? Vai riittääkö hyvinvointivaltiolle se, että näitä ilmiöitä esintyy (oletetusti) vähemmän kuin toisenlaisen mallin valinneissa USA:ssa ja Britanniassa?