Itseeni ei tuo A Perfect Circle tunnu iskevän yhtä kovaa kuin moniin muihin, vaikka Tool suosikkeihini kuuluukin. Ostin Mer de Nomsin vasta tuossa vähän aikaa sitten (älkää kysykö miksi) ja aika ristiriitaisia tunteita se herättää. Ihan hyvä levyhän tuo on, mutta ei kuitenkaan jaksa kovin suurta innostusta nostattaa. En tiedä mikä on vialla. Ja vaikka APC:n vertaaminen MJK:n pääprojektiin ei välttämättä olekaan kovin reilua, tulee levyä kuunnellessa väkisinkin sellainen olo, että voisi Maynard sitä aikaansa paremminkin käyttää..
Mutta, kuten sanottu, ihan hyvä albumi Mer De Noms on. Biiseistä ainakin Magdalena ja Orestes ovat huippuja. Thinking of You ansaitsee erityismaininnan. En muista, että mikään kappale olisi koskaan ollut mielestäni yhtä epätasainen. Biisi tuo välillä mieleen lähinnä jonkun huonon nu metal -aktin, mutta kertosäe onkin sitten aika upea. Mitä tuostakin ajattelisi?
Muita viime aikoina kuunneltuja ja kulutettuja:
Nick Cave and the Bad Seeds - Nocturama
- Toiseksi paras Nick Cave -levy, mihin olen tutustunut. Murder Ballads on ykkönen, mutta onpa näitä vielä kuulemattakin. 'Babe I'm on Fire' on muuten rankasti itseään toistavaksi biisiksi häikäisevän hyvä.
Ephel Duath - The Painters Palette
- Erittäin mielenkiintoista ja omaperäistä progeilua Italiasta. Tai progen alle tämä ainakin oletettavasti kuuluu - en minä noista genreistä aina kovin tarkaan tiedä ja vielä vähemmän tämän levyn kohdalla. Aikamoinen musiikkityylien sekamelska, jota ei kannata keskittymättä kuunnella. The Painters Palette on uusi lisä kokoelmiini, joten en vielä ole siitä kovin hyvin perillä.. Eikä tätä albumia muutenkaan voi kuvailla, se on koettava itse. Vuoden parhaita levyjä varmasti.
Opeth - Still Life
- Uusin Opeth-hankintani (4 down, 3 to go). Kuulostaa erittäin hyvältä, vaikken ole vielä kerennyt hirveästi kuuntelemaan. Opethin levyksi varsin rauhallinen. Death-vaikutteet jylläävät toki voimakkaina, mutta myös akustista tunnelmointia mahtuu mukaan reilusti. Uskomattoman tasainen CD tuntuu olevan. Jokainen kappale on jollain tavalla levyn paras. Tähän on harva kyennyt. En tiedä vielä onko Still Life parempi kuin MAYH tai BWP. Minulle riittää, että se on vähintäänkin yhtä hyvä.
Opeth - My Arms, Your Hearse
- Erittäin synkkä ja uskomattoman hieno koseptialbumi. Kenties Opethin paras levy. Still Lifen tapaan erittäin tasainen. Tälle uusintajulkaisulle sijoitetut bonuskappaleet kuitenkin lähinnä ärsyttävät. Tämän levyn kuuluu päättyä Epilogueen. Pitäisi varmaan siirtää MD:lle, että saa nekin pois häiritsemästä.. Ei sitä joka kerta voi jaksaa stop-nappulaa painaa :)
Lippu Opethin Nosturin keikallekin tuli haettu hyvää aikaa sitten. Harmi, ettei rahatilanne anna kiertää kotiin Tampereen kautta. Onko kellään muuten tarkempaa tietoa siitä millaisissa tunnelmissa bändi on Suomessa liikkeellä? Opethin sivuilla on yleensä nuo Damnation-kiertueet eroteltu muista, joten raskaammalla linjalla ilmeisesti ainakin ollaan liikenteessä.. Mutta onko pääpaino Deliverancessa vai saako vanhempikin materiaali osansa? Onhan Deliverancekin hyvä levy, mutta ei silti millään pärjää aikaisemmille tuotoksille. Itse kuulisin ainakin mielelläni enemmän SL, BWP ja erityisesti MAYH -biisejä. Ja niin varmaan moni muukin. No jos ei muuta tule, niin sitten toivottavasti ainakin Demon of the Fall encorena..