Under the Iron Sea ei tippunut täällä ollenkaan, mutta onneksi sain aikaiseksi ostaa omaan hyllyyn loistavan Hopes and Fearsin (joka on siis juuri nyt kuuntelussa). Sitä kuuntelee ilolla. Valitettavasti vain siihen verrattuna Under the Iron Sea oli aikamoinen pettymys.Mustaine kirjoitti:Keanea on tullut kuunneltua tosi paljon, Under the Iron Sea on nyt tehosoitossa. Sanoisinpa, että Tom Chaplin on tämän hetken paras tämän genren vokalisti. Ilmavaa, hienoa ilmaisua. Ison kuuloista.
Vintsukka kirjoitti:Autossa olen muutaman päivän kuunnellut Absoluuttisen Nollapisteen kokoelmalevyä, joka on ihan huikeaa kamaa. Täytyy varmaan tutustua tuotantoon syvemminkin, varsinkin kun olen kuullut sanottavan että bändin levyt toimivat parhaiten nimenomaan kokonaisuuksina.
Taitopelaaja kirjoitti:Kuuntelussa tällä hetkellä The 69 Eyesin uusin Angels-albumi. Hyvältä vaikuttaa parin päivän kuuntelun jälkeen.
Itse olen melko moderni fani niin sanotusti. Paria edellistä levyä on kulutettu laajemmin, mutta aiemmasta tuotannosta lähinnä ollut vain helmien varassa. Minusta tämä uusi albumi on kovasti edellisen albumin tyylinen. Tämä taitaakin olla joku rinnakkaisalbumi Devilsille. Itse kyllä tykkään ihan kivasti.Saamies kirjoitti:Itse kuuntelin kovasti aikoinaan Blessed Be-albumia ja nimikkobiisiä Wasting The Dawn albumilta. Paris Kills ja Devils ei jaksanut enää sytyttää. Jotenkin puutunut jo tuohon Jyrkin laulutapaan. Mutta kerro villi visio, voisiko toimia tuo uusi levy vanhalle sixtarifanittajalle vai onko enemmänkin samaa linjaa näiden kahden edellisen levyn kanssa?
Suosittelen, että tutustut ensiksi vaikkapa Nimi muutettu -albumiin, joka on mainio kokonaisuus, mutta samalla erinomainen pop-levy. Taitavaa Wigwam/Pekka Pohjola -vaikutteista settiä. Ja kun olet menettänyt sydämesi Tommi Liimatan johtamalle yhtyeelle, niin sitten, sitten tartu Suljettu-levyyn.Vintsukka kirjoitti:Autossa olen muutaman päivän kuunnellut Absoluuttisen Nollapisteen kokoelmalevyä, joka on ihan huikeaa kamaa. Täytyy varmaan tutustua tuotantoon syvemminkin, varsinkin kun olen kuullut sanottavan että bändin levyt toimivat parhaiten nimenomaan kokonaisuuksina.
hannes_ko kirjoitti:Suosittelen, että tutustut ensiksi vaikkapa Nimi muutettu -albumiin, joka on mainio kokonaisuus, mutta samalla erinomainen pop-levy. Taitavaa Wigwam/Pekka Pohjola -vaikutteista settiä. Ja kun olet menettänyt sydämesi Tommi Liimatan johtamalle yhtyeelle, niin sitten, sitten tartu Suljettu-levyyn.
Se ei varmasti avaudu ensimmäisellä kuuntelulla, mutta kun kiekon pari kertaa pyöräyttää ja samalla tavaa sanoituksia (ihan must), niin huikea avautuminen on edessä.
Baikonur kirjoitti:Allekirjoitan edellisen täysin. Samalla tarjoan yhdeksi varteenotettavaksi "tutustumislevyksi" Olos- albumia vuodelta 2000. Ainakin yhden läheisen immeisen sain tuon levyn kautta koukutettua Nollapisteen vakavaan maailmaan. Yhtäkään huonoa Absoluuttisen Nollapisteen levyä ei ole kuitenkaan kohdalle osunut.
Mustaine kirjoitti:Hmm...Itselle Olos on aina ollut se heikoin albumi, vaikka onhan siellä toki "Käsitys mummoloista" ja "Ja jos" helmeinä. Nimi muutettu on mielestäni paras näistä uusista("raskaammista") levyistä.
Suljettu on erinomainen teema-levy, jossa ei heikkoa lenkkiä ole. Onneksi näin ko.levyn kiertueen keikan, parhaimpia live-hetkiä koskaan.
DaHolla kirjoitti:Tällä hetkellä tehokuuntelussa on Manboyn "Majestic" levy. Erittäin hieno albumi, sääli että ei ole saanut enempää huomiota.
Hyvä biisi, mutta harmittavasti mielestäni mitään muuta hyvää tuolla levyllä ei olekaan.Väsyneet Kädet kirjoitti:Päässäni soi: Mika - Relax, Take It Easy
Erittäin tarttuva melodia.