Mainos

Kuuntelussa juuri nyt

  • 2 003 693
  • 22 778

MikGo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Leijonat
Stepan Henget albumia olen tässä pyöräytellyt. Täytyy sanoa, että ihan mahtavia sanotuksia näissä biiseissä on. Hyvää sanomaa.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Koko Pekan tuotanto. Ei ole mahdollista laittaa erikseen mitään lyriikoita, koska se nyt olisi tässä kohtaa sama kuin koittaa valita Miss Universum -kisoista joku hyvännäköinen tyttö.

Tai no onhan sitä juuri kohta tulevaan sopiva:

"Nämä kadut sunnuntaiaamun
Kunpa edes kännissä nyt ois
Sillä sunnuntait ne saa mun
Sieluni haluamaan pois
Eikä oo mitään niin yksinäistä
Paitsi kuolema kenties
Kuin on aamu yksi näistä
Kun sunnuntai mut alas vie"
 

Patapakka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus: Rahat ja henki

Mitäs tähän nyt sitten sanois. Nuoruuden suosikkibändini. Aivan ylivoimaisesti.

Nämä sanat: "Jos tahtoisi auttaa minua, seisomaan omilla jaloilla, selkä suorana, pää pystyssä, täytyisi joka suunnasta virrata tuulen." Todella merkityksellisiä sanoja mulle. 2000-luvun alussa lukioikäisenä ja siitä vähän eteenpäin tämä kappale kannatteli minua.

Kesällä pitää mennä keikalle, kun come-backin tekevät.
 

Useful Idiot

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Kyllä brittipop on maailman kovin musiikinlaji. Kovempia yksittäisiä biisejä voi löytyä muista musiikinlajeista, mutta se laadukkuus, mitä brittibändit tekivät etenkin vuosina 1994-98 hakee yhä vertaistaan. Ja muistutetaan tässä, että Wikipediakin tietää kertoa, että brittipop on yksi vaihtoehtorockin suuntaus. Itse vihaan tuota pop-sanaa tässä yhteydessä, koska brittipop on nimenomaan kitararockia. Kyllä on, niitä Blurin ekoja levyjä myöten.

Tähän pari brittipopin ääripäätä:

Suede: The Chemistry Between Us


Blur: Song 2


Näiden jälkeen tulee vain sellainen tunne, että voi helvetti miten mahtavia yhtyeitä nuo ovat... ja ovathan ne, livenä nähty molemmat tietenkin.
 

Rinksu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Haloo Helsingin Hulluuden Highway kolisee tähän osoitteeseen. HH:lta on aiemminkin jokunen biisi kolahtanut, mutta onhan tämä veto paitsi sävellyksenä mielenkiintoinen, niin lyriikatkin osuvat. Jatkoon ja levy hankintaan. Hyvää poppista.
 

Larionov #8

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Rush: 2112

Pitkään välttelin kuuntelemasta tätä vaikka bändin muu tuotanto on lähes kokonaan hallussa. Vihdoin löysin tämän vinyylinä ja sain kuunneltua. Etukäteen pelkäsin, että tämä on liiaksi tylsää progehiplailua, mutta tämähän rokkaakin vallan kivasti.

Yksi parhaita Rusheja noin parin kuuleman jälkeen!
 

MikGo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Leijonat
Ajattaran Lupaus albumia olen kuunnellut nyt muutaman kerran läpi. On kuunneltavissa http://www.terrorizer.com/news/listen-to-the-new-album-by-ajattara-lupaus/ tuon kautta.

On kyllä pirun tiukka levy. Etenkin ensimmäinen biisi ottaa luulot pois. Lisäki Suru biisi säväyttää kyllä hyvin, etenkin kun kertosäkeessä kuullaa puhdasta laulua. Vaatinee vielä muutaman pyöräytyksen lisää niin rupee paremmin avautumaan. Suunnitelmissa onkin Nummirockissa käydä katsastamassa kyseinen poppoo. Näytti samalla päivää olevan Raised Fist niin olisi kyllä hyvä kattaus.
 

Useful Idiot

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Ajattaran Lupaus albumia olen kuunnellut nyt muutaman kerran läpi. On kuunneltavissa http://www.terrorizer.com/news/listen-to-the-new-album-by-ajattara-lupaus/ tuon kautta.

On kyllä pirun tiukka levy. Etenkin ensimmäinen biisi ottaa luulot pois. Lisäki Suru biisi säväyttää kyllä hyvin, etenkin kun kertosäkeessä kuullaa puhdasta laulua. Vaatinee vielä muutaman pyöräytyksen lisää niin rupee paremmin avautumaan. Suunnitelmissa onkin Nummirockissa käydä katsastamassa kyseinen poppoo. Näytti samalla päivää olevan Raised Fist niin olisi kyllä hyvä kattaus.
Ajattara toimii aina paremmin, mitä uudempaa. Kerrankin Pasi Koskiselle löytyi "the band"
 

Rod Weary

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Mark Lanegan Band - Gargoyle

Ei ole rikki, ei tartte korjata. Takuuvarmaa Lanegania.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Aerosmith: Toys In The Attic (1975)
Aerosmith: Rocks (1976)

Aerosmith sellaisena kuin emme sitä muista. Mutta kyseessähän on oikeastaan kaksi eri bändiä. Myöhempien aikojen MTV-Aerosmithin varjoon jää se, että 70-luvun nuori Aerosmith oli helvetin hieno rockbändi ja paljon moniulotteisempi orkesteri kuin vanhemmilla päivillään.

Toys In The Attic ja Rocks ovat Aerosmithin uran mestariteokset. Biiseistä on erikseen nostettava esiin Toys In The Attic, se parempi versio Walk This Way´sta, Sweet Emotion, No More No More, You See Me Crying, Nobody´s Fault ja Lick And Promise. Aivan tajuttoman kovaa kamaa, joka venyy ärhäkän svengaavasta rockista tanakkaan Zeppelin-henkiseen jyrinään ja mahtipontisiin mutta tyylikkäisiin balladeihin.

Tämä on se Aerosmith, jota minä diggailen. Olisi varmasti ollut upea todistaa livenä, mutta tyytyminen on ollut siihen MTV-Aerosmithiin. Vähän sama juttu kuin Stonesin kanssa.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Aerosmith: Toys In The Attic (1975)
Aerosmith: Rocks (1976)

Aerosmith sellaisena kuin emme sitä muista. Mutta kyseessähän on oikeastaan kaksi eri bändiä. Myöhempien aikojen MTV-Aerosmithin varjoon jää se, että 70-luvun nuori Aerosmith oli helvetin hieno rockbändi ja paljon moniulotteisempi orkesteri kuin vanhemmilla päivillään.

Toys In The Attic ja Rocks ovat Aerosmithin uran mestariteokset. Biiseistä on erikseen nostettava esiin Toys In The Attic, se parempi versio Walk This Way´sta, Sweet Emotion, No More No More, You See Me Crying, Nobody´s Fault ja Lick And Promise. Aivan tajuttoman kovaa kamaa, joka venyy ärhäkän svengaavasta rockista tanakkaan Zeppelin-henkiseen jyrinään ja mahtipontisiin mutta tyylikkäisiin balladeihin.

Tämä on se Aerosmith, jota minä diggailen. Olisi varmasti ollut upea todistaa livenä, mutta tyytyminen on ollut siihen MTV-Aerosmithiin. Vähän sama juttu kuin Stonesin kanssa.
Kyllähän 80-luvun lopulla tehty comeback tuotti myös kovaa kamaa Permanent Vacationin ja Pumpin muodossa. Toki tietty rosoisuus oli kadonnut, mutta ihan positiiviselle mennään omasta mielestä.

Itsehän ole pari viime päivää kuunnellut Beach House nimistä indie pop yhtyettä. Erittäin kivaa ja melankolista musiikkia. Erityisesti Teen Dream ja Depression Cherry ovat kuluneet. Vähän kuin yksinkertaisempaa Lana del Rey mutta kiinnostavampi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös