Judas Priestin Nostradamus. Ei tämä vuonna 2008 julkaistu Priestin teema-albumi noussut lähellekkään Juutas Papin klassikkoalbumeja (ei tosin pitänytkään) ja itseasiassa ei kohonnut edes omien odotusten tasolle.
Silti levyltä kuulee, että vanhat heviratsut eivät itseään helpolla ole päästänyt tätä levyä tehdessä ja taitavien muusikoiden levy tämä on hyvällä yrityksellä, mutta ei oikein ainakaan mulle kolahtanut aivan täysin. Lievästä kappaleiden tasapaksuudesta huolimatta Halfordin ääni miellyttää sekä muutenkin soundit ovat hyvin viritetyt ja kyllä tätä perushevi-vääntöä kuuntelee, koska huonompaakin tuubaa Priest on joskus tehnyt.