Mainos

Kuuntelussa juuri nyt

  • 2 001 529
  • 22 833

Rinksu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Anathema ja Weather Systems! Jos joku levy tänä vuonna menee tästä ohi, niin sitten saa olla aika kova lätty.

Onhan se. Untouchable se vuoden biisi tähän asti meikäläisellä, vaikka tietysti hieman sokerinen onkin. Olkoon sitten oikealla tavalla sokerinen.Syyskuussa pitäisi Anathema käydä vilkaisemassa Tampereella.

Ja itsellä pyörii taas vaihteeksi Purplen Burn. Hieno kosketinsoittaja oli Jon Lord.
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Saksalaisen raskaamman hevin kulmakiven Primal Fearin palosireenimäisesti biisejä tulkitseva Ralf Scheepersin soolodebyytti-kiekko ollut tässä illalla kuuntelussa ja kyllähän mies on ilmiselvästi vain hieman köyhempi painos Rob Halfordista. Niin ylös mies äänellään pääsee ja hevikiljahdukset ovat todella tuntuvia.

Mutta, nyt kuuntelussa olevan bändin vokalisti on äänellään vähintaan yhtä keskiraskaassa-sarjassa kuin Scheepersin Ralf eli Rose Tattoo kyseessä ja mikin varressa Angry Andersson, tuo aussirockin oma Udo Dirkschneider, jonka ääni on helposti tunnistettavissa. Kirpeää bluesraspia ja tarpeen tullen vähän korkeammaltakin. Hieno bändi muuten tämä Rose Tattoo. Bändin vanhemmat tuotokset ovat varsinkin erittäin juurevaa hard rockia bluesahtavalla otteella yksinkertaisuudessaan ja ei ole uudemmissakaan levyissä valittamisen aihetta. Nuoremmille rock`n roll-kokelaille näytetään näiden patujen puolesta edelleen kaapin paikka, harmi että bändissä ei taida kehissä olla enää alkuperäisiä kuin itse Angry. Loppukaneettina: Australiasta tulee siis todella muutakin kuin AC/DC...

Rose Tattoo - 1854 : http://www.youtube.com/watch?v=sJd1LiOX78E
Rose Tattoo - Hard Rockin` Man: http://www.youtube.com/watch?v=Dv2DR7HoSCg&feature=related
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Tush jäi soimaan päähän. Kai sekin lasketaan?

Aivan takuulla lasketaan. Siinä on yksinkertaisuudessaan yksi tehokkaimpia ja samalla kuitenkin yksinkertaisimpia kitarariffejä, mitä bluesahtavalla rockilla on tarjota, jota Texasin partajalmarit antaumuksella veivaavat.

Topin ilmeisen hienon keikan kunniaksi seuraavaksi soittoon ZZ Top - World Of Swirl: http://www.youtube.com/watch?v=3YrIswoRQi0

Kyllä lähtee!
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Amorphista kuuntelin, mutta juuri klikkasin auki tuon ylläolevan Serj Tankianin biisin. Kuunneltavaa sekin.
 

skriko #9

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Mark Knopfleria kuuntelen. Tälläsenkin ikonin kohdalla on hyvä huomata, että kehitystä tapahtuu aina. Vaikka konsertti on viiden vuoden takaa, soittaa ja laulaa mies nyt paremmin kuin koskaan suosion parhaimipina aikoina. Aivan jumalainen ääni ja kosketus kitaraan. Kuulokkeet päähän veljet ja nauttikaa.

http://www.youtube.com/watch?v=5X4Kk1SSKRk (Brothers in Arms Youtube)
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Danko Jones ja Wishbone Ash, hyvin kolisee. Yhtä rockin juhlaa!
 

-FNM-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Sielun Veljet - Softwood Music Under Slow Pillars

Jumalauta, että on loistava levy. En olekaan tätä kuunnellut aikoihin. Tahdon samoja sieniä, joita Alanko söi tätä tehdessään.
 

Major Julli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Puttosen, Järvelän ja Ranniston potkut
Jo ennen lauantain keikkaa oli voimasoitossa Janelle Monáe, mutta tuo käsittämätön tiukka liveveto jazzeilla on pitänyt tämän taskuvenuksen vielä tiukemmin lautasella:

http://www.youtube.com/watch?v=pwnefUaKCbc
http://www.youtube.com/watch?v=lqmORiHNtN4&feature=relmfu

(linkit vievät musiikkivideoihin youtubessa)

http://www.youtube.com/watch?v=KlRnQ2nj2gk
http://www.youtube.com/watch?v=CjqBSwkWM-c

Ja ohessa livevetoihin. Tämä artisti kannattaa tsekata keikalla, energia on älytön ja tulkinnoissa on raakuutta ja tunnetta joka ei levyillä ihan tule yhtälailla läpi. Oli kyllä semmoiset tunti turpiinvetoa ja toinen torvensoittoa ettei varmaan ihan lähiaikoina tule samanlaista koettua.
 

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Kuolleista Intiaaneista mainitsin tässä ketjussa jokin aika sitten, ja nyt on molemmat levyt ja yksi EP hyllyssä ja soineet muutaman viikon melko tauotta. Upean vinksahtanutta kamaa!

Ja pari näytettä:
Kuka puhuu suullani?
Nostalgian lyhyt oppimäärä
Asioita toimittelin

Sielun Veljet - Softwood Music Under Slow Pillars

Jumalauta, että on loistava levy. En olekaan tätä kuunnellut aikoihin. Tahdon samoja sieniä, joita Alanko söi tätä tehdessään.
Tuossa levyssä ei kyllä ihan kaikki avaudu, mutta joskus taannoin kuuntelin Evil Kübliä pari tuntia putkeen.Ja nimenomaan kuulokkeilla, avaa biisin ihan uudella tavalla. Hieno biisi.
 

-Kantor-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Feikkiheikit
Popeda - Koko tuotanto

Sanoivat elitistiset junttibändiksi dissaajat mitä tahansa, niin Popeda on tehnyt uransa aikana julmetun kasan hienoja albumeita sekä biisejä - siis muitakin kuin ne Kersantti Karoliinat ja Kuumat kesät, joita on tullut kuultua jo liikaakin joka tuutista. Jotain sellaista mistä nykypäivän wannabe-rokkarit voivat vain unelmoida. Toimivaa ja simppeliä rockia, mikä voikaan sopia paremmin kesään ja oluen nauttimiseen kaveriporukalla. Lisäksi kyseessä on varmaan Suomen paras livebändi, eikä vähiten sen takia, että rivistä löytyy ehkä Suomen kovin rock-rumpali sekä yksi tyylikkäimmistä kitaristeista mitä tiedän.

Linkki Youtubeen "Mustameri ja mies"-nimiseen kappaleeseen: http://www.youtube.com/watch?v=DH-ydshwNlo
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Judas Priestin Nostradamus. Ei tämä vuonna 2008 julkaistu Priestin teema-albumi noussut lähellekkään Juutas Papin klassikkoalbumeja (ei tosin pitänytkään) ja itseasiassa ei kohonnut edes omien odotusten tasolle.

Silti levyltä kuulee, että vanhat heviratsut eivät itseään helpolla ole päästänyt tätä levyä tehdessä ja taitavien muusikoiden levy tämä on hyvällä yrityksellä, mutta ei oikein ainakaan mulle kolahtanut aivan täysin. Lievästä kappaleiden tasapaksuudesta huolimatta Halfordin ääni miellyttää sekä muutenkin soundit ovat hyvin viritetyt ja kyllä tätä perushevi-vääntöä kuuntelee, koska huonompaakin tuubaa Priest on joskus tehnyt.
 

Jj

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Habs, FCB
TESTAMENT : Dark Roots Of Earth

*****!
Olen aivan täpinöissäni! Käsittämättömän hyvä thrash-levy, menee heittämällä Testamentin parhaiden levyjen joukkoon. Sopivasti tiukkaa tykitystä ja suvantovaiheita, kuten aikanaan 80-/90-lukujen taitteessa. Parisen euroa kalliimpi bonusversio sisältää dvd:n ja pari hyvää coveria, mm. Powerslaven.
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
*****!Olen aivan täpinöissäni! Käsittämättömän hyvä thrash-levy, menee heittämällä Testamentin parhaiden levyjen joukkoon.

Totta, itsekin jonkun verran kuunnellut tätä jo ja edellinen The Formation Of Damnation oli osoitus uuden Testamentin osaamisesta ja tämä on kovaa jatkumoa sille. Bostapht ei ole rummuissa enää vaan hänen tilallaan on Gene Hoglan, mutta se onkin ilmeisesti ainoa muutos edelliseen levyyn. Vahvoja ja taidokkaita riffejä hyvillä soundeilla ja sopivan tanakkaa thrashia, sedät ovat jälleen näyttäneet kaapin paikan nuoremmille yrittäjille. Suosikkeja tähän mennessä Native Blood ja True American Hate. Chuck Billyn rouhea heviääni on parasta sarjaa, mitä tällä alalla on tarjota.
 

Jj

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Habs, FCB
Bostaph oli sivussa levynteosta jonkin loukkantumisen takia, mutta palannee kannujen taakse ja kiertueelle, mitä hevisivustoja luin. Hoglan täyttää pestinsä tietenkin mallikkaasti, yksi parhaista. Oma suosikkini tällä hetkellä heti avausraita Rise Up ja perinteinen vahva Testament-slovari Cold Embrace.
 
Viimeksi muokattu:

tinkezione

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pens, Ipa, Rod Weery
Bostaph oli sivussa levynteosta jonkin loukkantumisen takia, mutta palannee kannujen taakse ja kiertueelle, mitä hevisivustoja luin. Hoglan täyttää pestinsä tietenkin mallikkaasti, yksi parhaista. Oma suosikkini tällä hetkellä heti avausraita Rise Up ja perinteinen vahva Testament-slovari Cold Embrace.

Bostaphista tuli sivuraiteen kautta mieleen, että paikkasin lopultakin ilmeisen aukon sivistyksessäni eli katselin tässä kaverin kera saunailtahommissa Slayerin "Live Intrusion"-pläjäyksen Texasin Mesasta vuodelta 1995. Herra siunaa, mitä touhua. 1½ tuntia matskua poljettiin läpi tunnissa ja 9 minuutissa kiitos biisien temmon, joka oli useimmiten jotakin aivan käsittämätöntä, erityisesti War Ensemblen kohdalla. Myös itseoikeutetusti sekä Divine Intervention että Dittohead lähtivät varsin äkäisesti. Ilmeisesti Bostaph paskoi polvensa jossakin kohti ja tuo Slayerin vieminen "seuraavalle tasolle" jäi suurelta osin tämän vuoksi sikseen? Elämäkertoja ym. kahlanneet voivatten availla tätä käännettä tarkemmin. Ei sillä, etteikö Bostaph ole about täydellinen rumpali Testamentin vanhan liiton rässiin.

Kuuntelussa juuri nyt on Panteran loistokas iskusävelmä Yesterday Don't Mean Shit.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös