Kuuntelussa juuri nyt

[penkinlämmittäjä]

Kotiteollisuus - Pappi puhuu (juuri julkaistu video)
http://www.youtube.com/watch?v=dMNdgs1LvP4

Onpahan taas huikea lyyrinen näyte Hynyseltä. Vaikkei se ole ikinä osannut laulaa, niin kyllä se osaa sanat omaan suuhun pistää. Pappi Puhuu suorastaan pakottaa kuuntelemaan tarkasti ja miettimään sisältöä. Kappaleena vähän pliisu, mutta lyriikat nostavat kappaleen ehdottomasti positiivisen puolelle.

 

[Germanicus]

Tänään piiiitkä päivä duunissa (16tuntia) eikä kiire vaivaa päätäni. Koko aamun olen kuunnellut Youtubesta Julie Londonia.

http://www.youtube.com/watch?v=YmV5oThSwK4&feature=related

Siinä yksi makupala. Minä rakastan tuota upeaa naislaulajaa!

 

[ufon_kaakao]

Ramazottin Eepi Turnerin Tinalla höystettynä, skulaa: http://www.youtube.com/watch?v=zZf_lo0Ux_8

Dylania: http://www.youtube.com/watch?v=di6JkE1Vrmo

 

[Ted Raikas]

Jos et ole vielä tutustunut Polandiin, suosittelen lämpimästi. En ole kuullut bändin koko tuotantoa, mutta uskallan luvata, että tuo on yksi parhaita. Live-taltioinnista huolimatta musiikki lienee ennen julkaisematonta.

Onhan tuokin tullut toki kuunneltua ja hieno on.

En itsekään ole Tangerine Dreamin tuotantoa läheskään kokonaan kuullut ja luultavasti ei kiinnostakaan. Keskeisimmät 70- ja 80-luvun levytykset on kyllä kuultu. Mitä lähemmäs nykypäivää saavutaan, niin sitä valjumpaa se noiden musiikki kaiken kaikkiaan on. Hetkittäisiä viihdytttäviä tunnelmapalasia lukuunottamatta erittäin väsähtänyttä ja jopa turhaakin musiikkia. Niin moni uudempi nimi tekee niin paljon raikkaampaa ja tuorempaa kamaa, että ei noilla dinosauruksilla useinkaan ole kauheasti enää uutta annettavaa.

Joka tapauksessa etenkin 70-luvun tuotanto on ihan omassa lajissaan ja todellisia suunnannäyttäjiä. Ja kun vielä miettii, miten analogisesti jouduttiin kaikki tekemään. Ei ollut tietokoneita apuna kuten nykyään, vaan kaiken joutui säätää aina uudelleen esim. konsertteja varten. Mikä tietysti osaltaan tekee musiikista miellyttävän orgaanista, vaikka se onkin tehty elektronisesti. On toki seassa ollut kitaraa, huilunsoittoa jne.

 

[Lunatico]

Kuuntelussa on kaksi plattaa; Jedi Mind Tricks - Violence Begents Violence joka on kyllä huomattavasti parempi albumi kuin edellinen. Tässä näyte biisi, linkki vie Youtubeen: Imperial Tyranny

Ja sitten se toinen, elikkä Gamen - R.E.D. Album joka on aika tasaisen hyvä, paljon hyviä biisejä, tässä niistä yksi: The City (Linkki vie Youtubeen)

 

[-OO-]

Kotiteollisuuden uudelta levyltä löytyy sen yhden perinteisen Kotiteollisuus-biisin lisäksi vähän erityylisiäkin biisejä, ja tämä Itken seinään päin -niminen hyvin pitkälti akustisesti soitettu veisu on kyllä yksi komeimpia biisejä mitä tuolta bändiltä on koskaan tullut. Jotenkin tuossa sanoituksessa on vaan kiteytetty niin pirun hienolla tavalla sellainen "vanhan kansan suomalaisuus" johon oleellisena osana kuuluu kateus, itsesääli, häpeä jne.

 

[Rinksu]

Kuuntelussa tänä aamuna ysäreiden "pikkuklassikoita":

Amorphis - Tales from the Thousand Lakes
The Gathering - Mandylion
Slowdive - Souvlaki

 

[vilpertti]

Kuuntelussa on kaksi plattaa; Jedi Mind Tricks - Violence Begents Violence joka on kyllä huomattavasti parempi albumi kuin edellinen.

Itsekin hokasin Spotifyn uusien albumien listalta, tämä on kovaa tavaraa! Erityisesti tuo Imperial Tyranny, iskee!

 

[V-man]

Korn on ollut tähän mennessä ihan jees, mutta ei ole sen enempää kolahtanut, mutta nyt tulevan albumin Path of Totalityn single maistiaiset ovat pyörineet soittimessa kuin hullun mulkku mielettömän perseessä.

Kyseessä siis seuraavat kipaleet:

Narcissistic Cannibal - Korn feat. Skrillex & Kill The Noise
Get Up - Korn feat. Skrillex

On sen verran härski kombo kyseessä, että jos et ole vielä kyseisiä kipaleita kuunnellut niin kuuntele. En olisi ikinä uskonut, että voisi toimia, mutta tämä on koukuttanut ihan täysin jollain mystisellä tavalla.

Samaan Hevi ft. Dubstep genreen menee myös tämä helmi viime vuodelta: http://www.youtube.com/watch?v=sZGJrYPMkNI

 

[Evil]

Ronnie Woodin tuorein soolo I Feel Like Playing soi. Oikein hyvä reggaella, funkilla, bluesilla ja muullakin kuorrutettu rocklevy. Soittajistossa Jim Keltneriä, Billy Gibbonsia ja muita hienoja ukkoja. Sitten on jokunen junnukin ilmeisesti, joku Flea ja joku Slash, mutta ei nekään pääse albumia pilaamaan.

 

[M10]

Cult Of Luna - Salvation

 

[tinkezione]

Leprous, kuinkas muutenkaan: Forced Entry on huikean hieno kappale niin ikään.

 

[Rinksu]

Leprous, kuinkas muutenkaan: Forced Entry on huikean hieno kappale niin ikään.

Kuuntelussa oli täälläkin aamulla ja vaikutuksen on tehnyt. Vielä on lopullista tuomiota pahaa antaa, alla vasta pari kuuntelukertaa, mutta hyvältä lätyltä vaikuttaa.

*******

Ja nyt stereoissa vanhaa tuttua, eli Pearl Jam - Ten. Ten, Facelift, Dirt ja Jar of Flies ovat aina olleet näiden Seattlen bändien kohokohdat mielestäni, Nevermindiin ei varsinaista kolahdusta koskaan tapahtunut, vaikka kyllähän tuollakin hetkensä on.

 

[Lucky Murphy]

Töissä kun kuuntelee Radio Rock.ia niin huomaa että Anthrax.in The devil you know kuulostaa kerta toisen jälkeen vaan paremmalta, ja usein se soikin. Samojen kloppien toinenkin "uusi" kappale Fight´em ´til You Can´t on erittäin kelvokas tekele. Anthrax ja Megadeth ovat kyllä tulleet takaisin erittäin hyvällä meiningillä.

 

[ufon_kaakao]

Enpä ollu ennen kuullutkaan tämmösestä blueslaulajasta kun Robert Lee Burnside.

http://www.youtube.com/watch?v=7lzpDwaxGk4

http://www.youtube.com/watch?v=FA4jfEOanIk&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=GgsC1WlAzWE

 

[Leon]

Enpä ollu ennen kuullutkaan tämmösestä blueslaulajasta kun Robert Lee Burnside.

En minäkään ollut ennen viime vuoden toukokuuta. Silloin istuttiin Prahassa blues-henkisessä kuppilassa (Red Hot&Blues) ja ämyreistä tuli poikkeuksellisen hyvää bluesia. Aikamma kuunneltuamme oli pakko kysäistä artistin nimeä. Henkilökunta ei tiennyt, mutta illan artistia säestänyt pianisti kaivoi meille kulahtaneen kopioidun cd:n kannen nähtäväksi. Ja R.L. Burnsidehan se oli. Varmaan blues-diggareille tuttu nimi, mutta tällaiselle lähes kaikkiruokaiselle jäänyt aika vähälle huomiolle. Tai siis en tiennyt äijästä todellakaan mitään ennen tuota iltaa.

 

[ufon_kaakao]

En minäkään ollut ennen viime vuoden toukokuuta. Silloin istuttiin Prahassa blues-henkisessä kuppilassa (Red Hot&Blues) ja ämyreistä tuli poikkeuksellisen hyvää bluesia. Aikamma kuunneltuamme oli pakko kysäistä artistin nimeä. Henkilökunta ei tiennyt, mutta illan artistia säestänyt pianisti kaivoi meille kulahtaneen kopioidun cd:n kannen nähtäväksi. Ja R.L. Burnsidehan se oli. Varmaan blues-diggareille tuttu nimi, mutta tällaiselle lähes kaikkiruokaiselle jäänyt aika vähälle huomiolle. Tai siis en tiennyt äijästä todellakaan mitään ennen tuota iltaa.

Jep. Ite bongasin miehen Sopranosin soundtrackiltä: R.L.Burnside It's bad you know. Valitettavasti R.L Burnsiden(kin) bluesit on laulettu ja soitettu, mies on näköjään kuollut 2005.

 

[-FNM-]

Kuuntelussa Alice In Chainsin Facelift-levy. On tämä uskomattoman hyvä vielä vuosienkin jälkeen. Itseasiassa en ole tainnut levyä kuunnella läpi pariin vuoteen, ja nyt menee jo toista kertaa putkeen. Vaikka kahdella seuraavalla Staleylisella levyllä biisit ehkä olivatkin parempia, niin heroiini ei ollut vielä miehen ääntä liikaa kiusannut debyytillä.

 

[Uleåborgir]

Kuuntelussa hyvinkin Beatlesin Sexy Sadie

Sexy Sadie @ YT

Jotenkin niin söötti viisunen. Hieno basari. Ringo aijai. Nakit.

 

[M10]

Kahdelta edelliseltä kirjoittajalta hienoja poimintoja. Ensinnäkin Facelift. Käsittämättömän mahtava levy. Love hate love jumalauta. Puhumattakaan sitten White Albumine helmestä, Sexy Sadie.

mutta itsellä tällä hetkellä, pienessä herkässä laskuhumalassa, Shine On You Crazy Diamond. Muuta en tarvitse juuri nyt.

 

[odwaz]

Love hate love jumalauta.

Todellakin jumalauta. Maailman hienoin rakkauslaulu koskaan ikinä missään. Joskus yritin silloiselle rakkaalleni selittää sen biisin hienoutta. Ei ymmärtänyt. Ei välttämättä olisi kannattanut edes yrittää. Usea nainen ei ymmärrä ihon kuorimista lyriikoissa. Ovat rajoittuneita.

Mutta sen verran täytyy kyllä sanoa, että ei se ainakaan ole minua häirinnyt se mahdollinen heroiinin vaikutus siinä Staleyn äänessä. Päinvastoin, MTV Unpluggedhan on ihan täyttä timanttia, vaikka onkin aika surullinen varsinkin kuvan kanssa.

 

[aceman81]

Viimesen parin vuoden aikana käynyt niin, että cd-levyt pölyttyy nurkassa ja musiikki tulee YouTubesta. Jotkut bändit, levyt, biisit jää yhtä lailla pölyttymään johonkin mielen syövereihin, kunnes joku tekijä laukaisee ne sieltä ulos.

Ruoska - Radium. Omasta mielestäni tässä vaiheessa Rammstein-rippaus ei ollut vielä mennyt överiksi, vaan mukana oli hyviä sävellyksiä ja tekstejä. Käärmeenpesä, Irti, Tuonen viemää, Kiiraslapsi, Isän kädestä.

Oikeistaan ajauduin tälle linjalle katsomalla ulos ikkunasta ja miettiessäni, nouseekohan aurinko tänään. Tiesi heti mihin suuntaan aamun musiikki-kattaus lähtee.

 

[-FNM-]

Mutta sen verran täytyy kyllä sanoa, että ei se ainakaan ole minua häirinnyt se mahdollinen heroiinin vaikutus siinä Staleyn äänessä. Päinvastoin, MTV Unpluggedhan on ihan täyttä timanttia, vaikka onkin aika surullinen varsinkin kuvan kanssa.

Ei minuakaan ole missään nimessä tuo asia häirinnyt. Hienoja levyjä ja keikkoja AIC teki vielä Staleyn kanssa myöhemminkin.

 

[Rinksu]

Myöhäisherännäisenä tähänkin bändiin kiinni:
Ghost Brigade:Isolation Songs
Paljon täälläkin kehuttu levy ja kolisee minullekin hienosti. Kerrassaan upeita melodioita. Täytyykin alkaa muutakin tuotantoa tarkastella.

Ja edellisiin myös sama, AIC:n Love, Hate, Love toimii aina. Ihan aina.

 

[Vuokralainen]

Melrosea täällä kuunnellaan. Olis tossa lähellä tänään livenäkin. Saatan mennä tyrkylle.