Kuuntelussa juuri nyt

[leivoja]

muutamaa plättyä tullu veivattua:
Nimiä ei jaksa muistaa kunnolla kun on 1300 cd:tä ja näkkäriä

Puddle of mudd debyytti
Raging Speedhorn
Biohazard - Uncivilization
Will Haven - Carpe Diem
Chemical Brothers - Come with us
Fabric 02 mixed by James Lavelle
Jimmy Eat World: Bleed american (vai mikä lie, uusin)
15 Minutes soundtrack
P.O.D. - Satellite
Kittie - Oracle
Rammstein - Mutter
Pink, molemmat
System of a Down - Toxicity
Pressure 4-5
Slipknot - Iowa
Morbid Angel - Altars of madness
Incubus - Morning view
The Haunted - tokyo live rounds
Drowning Pool

hieman on meteli voittosta...

 

[Vopat]

Juuri nyt on kuuntelussa, tai oli tunti sitten, Ruotsin YO-kuuntelu.
Oli tosi mukavan kuulosta, vaikka en mitään ymmärtänytkään.
Meni koko homma vähän lottoomiseksi.

 

[FourForty]

Tällä hetkellä kolme ylitse muiden:

Fu-Tourist: The Universe Is For Us
Röyksopp: Melody A.M.
Depeche Mode: Ultra

 

[CMX]

Viimeaikoina nämä kaksi levyä:

Dream Theater - Six degrees of inner Turbulence
- Ehkäpä ensimmäinen varsinaisesti pitämäni Dream Theater -levy. Kyllä ne pojat osaavat soittaa.

Cradle of filth - Dusk and her embrace
- Todella tunnelmallinen levy. Levyn kansikuva kuvastaa muutenkin hyvin pelottavaa teatterillista tunnelmaa.

 

[Everton]

CMX:n levyt

Kyllähän asia on niin, että CMX:n paras rokkilevy (siis kokopitkä) löytyy akselilta Kolmikärki-Veljeskunta. Ja jos se menee liian rajuksi, niin sitten Aura ja Aurinko.

 

[vision]

Muutama mainio levy löytynyt :

Nickelback : Silver side up
Soul captain band : Kaikille tulta
P.O.D : Satellite
Slipknot : Iowa
Lifehouse : No name no face

Sekä koko zen cafen tuotanto.

 

[Vteich]

Viestin lähetti FourForty
Fu-Tourist: The Universe Is For Us

Tätä Fu-Touristin nimeä on tässäkin ketjussa esiintynyt jo useampaan otteeseen, joten kertokaapas hiukan tästä. Käsittääkseni kotimaista konemusiikkia. Millaista?
Mafian Up-Teekissa jotain tämän hepun biisiä taidettiin soitella kovasti yhteen aikaan, mutta enpä nyt tähän hätään muista siitä mitään. Onko jo ihan levy(jä?)kin ilmestynyt jo, vai pelkkiä sinkkuja vain?

Röyksopp: Melody A.M.

Samoin tästä olisi mukavaa kuulla hiukan. Mafiallakin (taaskin) soineen Epple -biisin olen kuullut, ja se onkin oikein mainio.

Kiitän etukäteen jo kaikkia mahdollisesti vastanneita.

 

[Arnold]

Viestin lähetti Vth
Tätä Fu-Touristin nimeä on tässäkin ketjussa esiintynyt jo useampaan otteeseen, joten kertokaapas hiukan tästä. Käsittääkseni kotimaista konemusiikkia. Millaista?
Mafian Up-Teekissa jotain tämän hepun biisiä taidettiin soitella kovasti yhteen aikaan, mutta enpä nyt tähän hätään muista siitä mitään. Onko jo ihan levy(jä?)kin ilmestynyt jo, vai pelkkiä sinkkuja vain?

Fu-Tourist eli Jori Sjöroos Suomen Turuust. Mies on konemusiikkimies, joka itse hoitaa vokaalit. Ensimmäinen single oli "King Kong Of The Dancefloor", toinen "Big Trouble" ja kolmas ja viimeisin "You Come Alive (Take Control)". Ja nyt on tosiaan ilmestynyt jo levykin. Miehen aiemmasta urasta en tarkempaan tiedä, mutta ei ole aiempia levyjä enne tätä. Kenties jotain MP3-materiaalia hän on vääntänyt, mutta siitä ei ole minulla tarkempaa tietoa. Musiikin tyylin voisi luetella kategoriaan aika popmainen electromusiikki, eli musiikki on pääasiassa electroa, mutta todella paljon sisältää mausteita popista.


EDIT: Arvostelu Fu-Touristin levystä löytyy muun muassa täältä.

 

[Viikate]

Viestin lähetti Arnold
Fu-Tourist eli Jori Sjöroos Suomen Turuust. Mies on konemusiikkimies, joka itse hoitaa vokaalit. Ensimmäinen single oli "King Kong Of The Dancefloor", toinen "Big Trouble" ja kolmas ja viimeisin "You Come Alive (Take Control)". Ja nyt on tosiaan ilmestynyt jo levykin. Miehen aiemmasta urasta en tarkempaan tiedä, mutta ei ole aiempia levyjä enne tätä.

Kylläpä on. Singlejulkaisuja on kaikkiaan viisi, joskin kaksi ensimmäistä (Single 001 ja Single 002 - jälkimmäisellä ensimmäinen versio "King Kong Of The Dancefloor" -biisistä) pienellä merkillä ja vinyyliformaatissa. Molemmat levyt ovat loppuunmyytyjä, joten siksi niitä ei taida olla kaikissa diskografioissa.

Sjöroosin menneisyyteen sisältyvät mainio doom metal -orkesteri Thergothon, ja maagisen loistava goottipopbändi This Empty Flow. Sen lisäksi tuoreempi sivuprojekti Fun-Tourist on julkaissut täällä kotimaassa ainakin yhden pienipainoksisen cdr-julkaisun ja vissiin yhden singlen Englantiin...

Minähän en noista tanssimusiikin tyylisuunnista tiedä, mutta jos 1980-luvun syntsapop on lähellä sydäntä, niin Fu-Touristia kannattaa kokeilla. Tuollaista harmitonta tanssipoppiahan se on, mutta Sjöroosin kyky säveltää tarttuvia biisejä on harvinaislaatuinen, ja ainakin itse tykkään myös hänen lauluäänestään.

 

[Arnold]

Vielä Fu-Touristista

Hyvä, että hieman tarkensit Viikate, ja löytyi sinulta sitä tietoakin vielä lisää.

Samalla pieni mainos; tänään Fu-Tourist on Pop-Komissioissa illalla ja samalla hänen levynsä on kyseisen ohjelman viikon levynä.

 

[King]

Tässä ihan omaksi yllätyksekseni rupesin kuuntelemaan Dream Theaterin tuotantoa ja hyväksi havaitsin. Erityisesti Awake ja Falling into infinity ovat loistavia lättyjä!

 

[Demon Allbran]

Dom andra, Touch Me, The Man ja Calleth You, Cometh I. Siinä hyvä ruotsalaisyhdistelmä kuunneltavaksi. :)

 

[Uraani]

Viestin lähetti vision
Muutama mainio levy löytynyt :

Nickelback : Silver side up
Soul captain band : Kaikille tulta
P.O.D : Satellite
Slipknot : Iowa
Lifehouse : No name no face

Sekä koko zen cafen tuotanto.

Oho oho.. On tää hienoa kun löytyy näitä sielunveljiä.. (heitä löytyy aina ~yksi tuhannesta). Hienoa musaa kuuntelet, varsinkin Nickelback, POD ja Lifehouse.

Äsköisten lisäksi kuuntelussa juuri nyt:
Creed - kaikki kolme albumii
Tool - Lateralus
Incubus - Morning View
Aknestik - tommone kokoelmalevy
Disturbed - The Sickness

 

[Morning star]

Tässä muutama meikäläisen stereoissa ja auton soittimessa pyörivistä levyistä:

Timo Rautiainen&Trio niskalaukaus:itku pitkästä ilosta
Diablo:Renaissance
System of a down:toxicity
Tool:Lateralus
Slipknot:Iowa
MKKK:Rautaneito
Rammstein:Mutter

Siinähän noita jo onkin,lisäksi listaan voidaan vielä lisätä kaikki children of bodomin tuotokset.

Seuraavaksi olen ajatellut hankkia trio niskalaukauksen surupuku-sinkun ja sitä seuraavan rajaportti pitkäsoiton,joka tietääkseni ilmestyy 18.3.,sinkku tulee ulos 25.2.Odotus on kova.

 

[Termiitti]

onkos kukaan kuullut maan mainiosta Moonsorrow bändistä, tällä hetkellä voima soitossa täällä päin, mainiot levyt Suden uni ja Voimasta ja kunniasta. Tutustumisen arvoinen jos tykkää raskaammasta musiikista.

 

[FourForty]

Samoin tästä olisi mukavaa kuulla hiukan. Mafiallakin (taaskin) soineen Epple -biisin olen kuullut, ja se onkin oikein mainio.

Kiitän etukäteen jo kaikkia mahdollisesti vastanneita.

Eipä ollut ehtinyt kumpikaan palstan suurista Röyksopp-faneista eli aHab tai tsei_tsei vastaamaan, joten kerron minä sitten. Melody A.M. -levy on varsin jännä kokonaisuus, josta löytyy Eplen lisäksi tarttuvaa housea yhden biisin verran (Poor Leno, näytteen voi kuunnella menemällä Suomen diskolistalle http://www.deejaypromo.com/chart2.asp?cid=3 ja klikkaamalla kuunteluikonia biisin perässä) ja loppu onkin sitten jotain loungen, trip-hopin ja ambientin risteytystä. Suoraa diskobiittiä ei löydy kuin Poor Lenosta, joten tätä diskolistalle pääsyä ei kannata pelästyä :)
Parissa biisissä on lauluosuudet, jotka ovat todella hyviä, ja loppu on instrumentaalia. Kannattanee etsiä joku levykauppa, jossa levyn voi ennakkokuunnella, mutta ehdottomasti kannattaa ainakin koittaa miellyttääkö.

Sama on Fu-Touristin kanssa, siitä onkin jo melkein kaikki olennainen tullut muiden sanomana esille. Levy on kertakaikkisen loistava, heikkoja lenkkejä ei oikeastaan ole.

 

[The Hawks]

Juuri nyt

Kuuntelen legendaarista Tj-levyä ja sieltä biisiä Tj 0. Kertosäe on niinkin monipuolinen kuin "mul on teejii nolla, mul on teejii nolla, mul on teejii nolla" :D

 

[V-man]

Kuparinen rikki ja eka viestini ilmoille:

Tällä hetkellä soittimessani pauhaavat naapureiden iloksi:

Rammstain - Mutter
Clawfinger - Whole lot of nothing
Mr Bungle - California
Days of the new - Days of the new 1 & 2
CMX:n levyt milloin mikäkin (Fiiliksen mukaan)

 

[PV]

SCREAMING STUKAS!!

Sain juuri käsiini Screaming Stukasin levyn A Lotta Rhythm ja kyllähän se potkii...

(Kyseessähän on siis Tehosekoittimen Englantilainen projekti.)

Levyllä on Tehosekoittimen biisejä englanniksi väännettynä, omasta mielestäni tosin todella monta hyvää jätettiin kääntämättä kun keskityttiin tähän rokkipuoleen. Esimerkiksi Maailma On Sun olisi ollut mukava kuulla englanniksi (kin) vaikka sitä ei paljon pystykään parantamaan...
Toisaalta taas Pillitä Elli Pillitä kuulostaa paljon paremmalta ulkomaaksi....

Levyllä on mm.
Ain't Walking On Water / Fiksu ja Kypsä
Some Fun Tonight / Kaikki Nuoret Tyypit
C'mon Baby Yeah / sama
Work It Out Sheila / Pillitä Elli Pillitä

...

 

[BigRedBob]

playlist

Ei perkele tuo System Of a Downin mainio "Toxicity" lähde soittimesta kulumallakaan. Lisäksi ahkerassa pyörityksessä Fear Factoryn "Digimortal" ja tänään Stockan alehyllystä mukaan poimittu cd-versio Anthraxin klassisesta "Among the living"-plätystä. Ai niin, ja mainion kotimaisen Diablon uusin pläjäys "Reneissance".

Huomioita: Nu-metal on alkanut taas v*tuttaa aivan suunnattomasti. Kyseisestä taiteenlajista 98½% on silkkaa p*skaa. Radiota ei voi avata ilman, että joku P.O.D.:n Incubusin tai Limp Bizkitin remix-esitysten terrorisointia. Nu-metal oli ihan hieno juttu vielä silloin, kun se oli nu, eikä haissut mädäntyneeltä oksennukselta. KoRnin, Limp Bizkitin ja Deftonesin debyytit olivat täyttä tavaraa. Nykyään kyseiset yhtyeet eivät pysty mihinkään muuhun, kuin säälittävien itseään toistavien rahantekolevyjen tekoon ja aina vain uusien ja uusien nu-metal äpäräopetuslasten synnyttämiseen. THE TREND IS DEAD. Pitää kaivaa vanhat death-/trashmetal-levyt taas esiin.

 

[J.Pursey]

Kuuntelussa nyt:

1. Johnny Burnette & The Rock`n Roll Trio: Complete 1956-1957 recordings

2. Buddy Holly: The Ultimate EP collection

3. Dion & the Belmonts: The Greatest Hits

4. Jerry Lee Lewis: The EP collection vol. 1

5. Jerry Lee Lewis: The EP collection vol.2

6. Grazy Cavan & The Rhytm` Rockers: Still Grazy

7. George Thorogood & The Destroyes: Anthology

8. Elvis: Artist of century tripla-boxi

9. Anssi Kela: Nummela

10. Maarit: Parhaat

11. Vaya Con Dios: Vaya Con Dios

12. Maarit: Jos tahdot tietää

13. Sham69: That`s life

14. J.Kääriäinen & Agents: ROCK

15. Cast Iron Arms: Rock`n roll with CIA

 

[Jäädyttäjä]

Kuuntelussa juuri nyt Stone Temple Pilotsin levy nimeltä Purple, ja sen kappale nro. 10 eli Army Ants.

 

[Shane]

Hurriganesin levyjä tulee ajan mittaan eniten kuunneltua, niistä ehkä eniten Remun Double Trouble -levyä.

Lisäksi Fragman TOCA (jolta en sitä ostaessa paljoa odottanut, mutta joka osoittautuikin huippuhyväksi "kevyt-trance"-levyksi), sekä omia kokoelmia, jotka sisältävät pääasiassa trancea ja 80-luvun hittejä.

 

[Arnold]

Poltin tuossa muutaman eurodancelevyn 90-luvun puolivälistä (mm. Scooter) ja uudemmista muun muassa K-Systemin. Levy oli paljon parempi mitä odotin! Myös muutama MP3-levy tuli tehtyä taas, joitten sisällöt ovat 80-luvun hiteistä 90-luvun eurohumppaan ja aina nykypäivän kappaleisiin. Sekalaista sillisalaattia siis.

 

[Prookie]

Viimeisen parin kuukauden aikana CD-soittimessa eniten käyneet:

Machine Head: Supercharger
- Pettymys, huonoin MH:n levy?

System of a down: Toxicity
- Ehdottomasti tämän vuosituhannen paras metal-levy. Myös vanhempi SOAD aivan kuningaslevy.

Slipknot: IOWA
- Tasapaksuudessaan ei vedä vertoja edelliselle Slipknotille, kuitenkin kelpo levy.

POD: Satellite
- Ihan jees levy, vaikkakin parhaat biisit kasattu levyn alkuun.

Rammstain: Mutter
- Viime vuoden parhaimpia levyjä. Links 2 3 4 aivan ässäbiisi.

Sevendust: Home
- Mukava löytö divarista 8 eurolla.

Cypress hill: Stoned raiders
- Trouble huippubiisi, muuten yllättävän vaisu levy vanhempiin verrattuna.

Biohazard: Uncivilisation
- Bändi ei ole koskaan kuulunut suurimpiin suosikkeihini, mutta varsinkin tämä uusin on melkoista kuraa.

Fear factory: Digimortal
- Tämä levy ollut pitkään levylautasella. Ässäbiisiä assäbiisin perään mahtavilla soundeilla.

Tool: Lateralus
- Onhan tämä jo melkein klassikon maineessa, mutta levyn viimeiset 25 minuuttia on melko puuduttavaa.