Arcade Fire - Funeral
Ihastuin taannoin Neon Bible -albumiin ja oli pakko käydä ostamassa myös tämä yhtyeen paljon kehuttu debyytti pois kuljeksimasta. Ilokseni sain huomata, että tämähän on jopa parempaa tavaraa kuin edellä mainittu Neon Bible. On olemassa bändejä, joita kriitikot ylistävät sokeina, ja osaa niistä mielestäni melko perusteettomasti, mutta Arcade Fire on kyllä kaiken hehkutuksensa ansainnut. Ehdottomasti.
Circle - Meronia
Enpäs ollut tietoinen, että tästä harvinaisuudesta on julkaistu uusi painos ennen kuin törmäsin siihen paikallisessa levykaupassa. Muutaman kuuntelun jälkeen voisin väittää, että tämä on milteipä parasta Circleä. Näihin aikoihin musiikista puuttui se kaikki "humoristisuus" mikä tuli sittemmin Rätön myötä yhtyeeseen. Eli Meronia on kauttaaltaan hyvinkin mystistä, jopa synkkää ja ehdottoman hypnoottista tavaraa.
Moody Blues - Days of the Future Passed
Ehkä vähän turhankin vähälle huomiolle jäänyt klassikkoalbumi kultaiselta 60-luvulta. Vahvoja tunnelmia, hieno kokonaisuus ja ehdottoman hienoja sävellyksiä, ja siis nimenomaan sävellyksiä.
Moody Blues - Queston of a Balance
Toinen Moody Blues -klassikko. Vaikea päättää, että kumpi on parempi äänite, tämä vai edellä mainittu. Joka tapauksessa levy on täynnä mahtavia pop-sävellyksiä. Erityismaininta Melancholy Man -biisille, joka on yksi kauneimmista tietämistäni kappaleista.
Ihastuin taannoin Neon Bible -albumiin ja oli pakko käydä ostamassa myös tämä yhtyeen paljon kehuttu debyytti pois kuljeksimasta. Ilokseni sain huomata, että tämähän on jopa parempaa tavaraa kuin edellä mainittu Neon Bible. On olemassa bändejä, joita kriitikot ylistävät sokeina, ja osaa niistä mielestäni melko perusteettomasti, mutta Arcade Fire on kyllä kaiken hehkutuksensa ansainnut. Ehdottomasti.
Circle - Meronia
Enpäs ollut tietoinen, että tästä harvinaisuudesta on julkaistu uusi painos ennen kuin törmäsin siihen paikallisessa levykaupassa. Muutaman kuuntelun jälkeen voisin väittää, että tämä on milteipä parasta Circleä. Näihin aikoihin musiikista puuttui se kaikki "humoristisuus" mikä tuli sittemmin Rätön myötä yhtyeeseen. Eli Meronia on kauttaaltaan hyvinkin mystistä, jopa synkkää ja ehdottoman hypnoottista tavaraa.
Moody Blues - Days of the Future Passed
Ehkä vähän turhankin vähälle huomiolle jäänyt klassikkoalbumi kultaiselta 60-luvulta. Vahvoja tunnelmia, hieno kokonaisuus ja ehdottoman hienoja sävellyksiä, ja siis nimenomaan sävellyksiä.
Moody Blues - Queston of a Balance
Toinen Moody Blues -klassikko. Vaikea päättää, että kumpi on parempi äänite, tämä vai edellä mainittu. Joka tapauksessa levy on täynnä mahtavia pop-sävellyksiä. Erityismaininta Melancholy Man -biisille, joka on yksi kauneimmista tietämistäni kappaleista.